Hallituskausittain vaihtuva kehityspoliittinen ohjelma ei palvele kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita eikä tarjoa riittävää ohjausta niiden saavuttamiseksi, arvioi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT). Se suosittelee kehityspolitiikan päätavoitteiden ja toimintaperiaatteiden vakiinnuttamista vaihtuvia politiikkaohjelmia pysyvämmälle tasolle, kuten kehitysyhteistyölakiin.
Toimikunnan mukaan kehityspolitiikan päätavoitteet – köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen – samoin kuin kehityspolitiikan arvot ja toimintaperiaatteet tarvitsevat nykyistä pysyvämmän perustan. KPT esittää seuraavan hallituskauden alkuun pääministerin ilmoitusta, joka varmistaa kehityspolitiikan pääelementtien jatkuvuuden ja toimii valmisteluvaiheena mahdolliselle kehitysyhteistyölaille.
”Muutoksen tarkoitus on tehostaa ja terävöittää kehityspoliittista ohjausta ja keskittää se konkreettisten välitavoitteiden, resurssien ja toiminnan painopisteiden linjaamiseen”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.) sanoo.
”Nyt hallitusohjelman lupaukset ja kehityspoliittisen ohjelman painopisteet eivät näy yksiselitteisesti kehitysyhteistyörahoituksen kohdentamisessa. Erityisesti yksityissektorille suunnattu tuki ja yhteistyömuotojen kehittäminen ovat jääneet odotettua vaatimattomammalle tasolle”, Jouko Jääskeläinen kiteyttää.
KPT:n tänään julkistama vuosiraportti pitää huolestuttavana sitä, että hallitusohjelman lupauksesta huolimatta kehitysyhteistyömäärärahat ovat olleet jatkuvasti leikkausten kohteena. Päästökauppatulojen ohjaaminen kehitys- ja ilmastorahoitukseen on paikannut jonkin verran tehtyjä leikkauksia, mutta päästökauppatulot ovat riittämätön ja epävarma tulonlähde. KPT:n mukaan Suomen tulee julkaista selkeä aikataulu ja suunnitelma, joilla kehitys- ja ilmastorahoitussitoumukset saavutetaan.
Tulevaisuudessa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta kehityskysymyksiin. Ensi syksynä päätettävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat koko Suomen yhteiset. Ne vaativat tulevalta hallitukselta entistä vahvempaa poliittista ohjausta sekä ponnistuksia yli toimija- ja toimivaltarajojen. Suomen aloitteet ruokaturva- ja verotuskysymyksissä ovat lupaava askel kohti uutta toimintakulttuuria.
KPT suosittelee, että tällä hallituskaudella kehityspolitiikan johtoajatukseksi noussut ihmisoikeusperustaisuus säilytetään ja sisällytetään Suomen kehityspolitiikan pitkän aikavälin elementteihin. Ihmisoikeusperustaisuus yhdistää Suomen kehityspolitiikan osaksi ihmisoikeuksien valvontaa ja demokratian vahvistamista. Ihmisoikeusperustaisuus toimii myös ohjenuorana ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sekä taloudellisille ulkosuhteille.
Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla.
Lisätietoja:
Jouko Jääskeläinen, KPT:n puheenjohtaja, puh. 050 512 0782
Marikki Stocchetti, KPT:n pääsihteeri, puh. 050 535 8649
Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvio 2015 (PDF, 2070 kt)