Vuosiarvio 2011

Suomen kehityspolitiikan tila 2011 – kehityspoliittisen toimikunnan lausunto valtioneuvostolle (PDF, 48 sivua, 0,9 Mt) (PDF, 48 sivua, 0,9 Mt)

Nuoret nostettava Suomen kehityspolitiikan keskiöön

Kehitysmaiden nuorten elinolojen ja aseman parantamiseen on tulevina vuosina kiinnitettävä erityistä huomiota Suomen kehityspolitiikassa. Painopisteen tulee olla nuorten koulutuksessa ja työllistymisessä, ihmisarvoisessa työssä ja haavoittuvimpien väestöryhmien tukemisessa, kehityspoliittinen toimikunta (KPT) painottaa 15.3. julkistetussa vuosiarviossaan.

Suomen kehityspolitiikan tila 2011 -raportti varoittaa, että nuorisossa kytee turhautumisen ja radikalisoitumisen siemen. Erityisen painokkaasti nuorten koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksiin tulisi tarttua konfliktiherkässä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. YK:n työjärjestön ILO:n mukaan alueen nuorista aikuisista yli 20 prosenttia on vailla työtä. Tämänhetkiset kansannousut näissä maissa osoittavat, että nuoret ovat jääneet huomioimatta liian pitkään.

”Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä eivät ole Suomen kehitysyhteistyön painopistealueita. Alueen nuorten elinolojen paranemiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa EU:n Välimeren alueen yhteistyön ja kehitysyhteistyöohjelmien kautta”, kehityspoliittinen toimikunta toteaa.

KPT huomauttaa, että hyvän peruskoulutuksen ohella tarvitaan riittävästi voimavaroja ylempiin koulutusasteisiin erityisesti nuorten ammatillisten valmiuksien ja työllistymisen näkökulmasta. Koulutus on hyvä investointi kaikkien elämän osa-alueiden kehittämiseen, muun muassa yhteiskunnallisten toimintavalmiuksien ja äiti-lapsiterveyden parantamiseen, KPT muistuttaa.

Kehityspoliittisen toimikunnan valtioneuvostolle luovutettu vuosiarvio keskittyy nuorten aseman ohella kahteen tärkeään tulevaisuuden teemaan: geopolitiikan ja kehityspolitiikan väistämättömään muutokseen sekä Suomen kehityspolitiikan haasteisiin seuraavan hallituskauden aikana.

Globaalissa toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia, jotka liittyvät ennen muuta maailmantalouden ja -politiikan painopisteiden muutoksiin.

Kiina ja Brasilia ovat hyviä esimerkkejä nopeasti kasvavista talouksista, jotka ovat lisänneet myös muihin kehitysmaihin suuntautuvaa kehitysrahoitusta. Kehitysrahoitusta jakavat entistä enemmän myös yksityiset lahjoittajat.

”Globaalissa toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia, jotka on otettava tulevina vuosina

huomioon myös Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa ja käytännön kehitysyhteistyössä. Suomen tulee edistää keskusteluyhteyksien luomista uusiin toimijoihin ja edesauttaa yhteisymmärrystä yhteisistä pelisäännöistä ja työn koordinoinnista”, kehityspoliittinen toimikunta toteaa.

Tulevan hallituskauden suuriin haasteisiin kehityspoliittinen toimikunta laskee kehitysyhteistyön laadun parantamisen. Toimintaympäristön ja vastaanottajamaiden tuntemus ovat työn tuloksellisuuden perusedellytyksiä. Tästä syystä apua tulee edelleen keskittää tärkeimpiin kumppanimaihin ja välttää sen maantieteellistä hajaannuttamista. Tuen painopisteen tulee olla köyhyyden vähentämisessä ja köyhimmissä kehitysmaissa.

”Jotta avun pirstoutuminen voidaan ehkäistä, Suomen ei tule toimia yhdessä vastaanottajamaassa kovin monella sektorilla. Valintoja pitää tehdä kehitysmaiden tarpeiden mukaan”, kehityspoliittinen toimikunta muistuttaa.

Kehityspoliittisen toimikunnan mielestä Suomen kehitysyhteistyön määrärahat tulee nostaa sitoumusten mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi tarvitaan voimavaroja kehitysmaiden ilmastorahoitukseen. Toimikunta toteaa vuosiarviossaan myös, että kehitysyhteistyöllä ei yksin pystytä saavuttamaan tavoitteita vähentää köyhyyttä. Toimikunta toivoo, että seuraava hallitus asettaa konkreettisia tavoitteita, joilla pyritään köyhyyden vähentämiseen myös muiden keinojen kuin kehitysyhteistyön kautta.

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla. Toimikuntaan kuuluu 21 jäsentä, jotka edustavat poliittisia puolueita, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä tutkimusmaailmaa.

Suomen kehityspolitiikan tila 2011 on nykyisen kehityspoliittisen toimikunnan neljäs ja viimeinen lausunto valtioneuvostolle.

Lisätietoja: KPT:n puheenjohtaja Nina Suomalainen, puh. 040 533 5869, ja KPT:n pääsihteeri Juha Vuorenkoski, puh. 040 357 6269