Täysistunnot 2008

Joulukuu

Toimikunnan täysistunnossa 5.12. oli aiheena suomalainen lisäarvo kehitysyhteistyössä. Aiheesta alustivat ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Sirpa Mäenpää, kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde ja Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikkö Pekka Puustinen. Alustuksissa kuvailtiin laajalti lisäarvon merkitystä kehitysyhteistyölle. Lisäarvo nähdään mm. sellaisena osaamisena, jota Suomen toivotaan käyttävän kehitysyhteistyössä. On kuitenkin selvää, että Suomella pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana riittää osaamista usealla alalla. Keskeistä onkin nähdä lisäarvo kumppanin näkökulmasta – mikä on tarjoamamme osaamisen relevanssi ja miten vastaanottajamaiden omistajuus toteutuu kehitysyhteistyöhankkeissa. Suomalainen rauhanturvaaminen voisi olla yksi lisäarvoa tuottava tekijä. Toinen lisäarvon kanavoitumisen väline on ulkoasiainministeriön aloittama ns klusterityö, jota voidaan hyödyntää muunmuassa institutionaalisen yhteistyön instrumentin (IKI) toimeenpanossa. Suomalaisten yritysten osallistuminen kehitysyhteistyön toteutukseen on kiinni niiden omasta kansainvälisestä kilpailukyvystä. Siirtyminen sektorikohtaisiin yhteisrahoitusohjelmiin ja budjettitukeen rajoittaa sinänsä yritysten osallistumismahdollisuuksia.

Keskustelussa korostettiin erityisesti vastaanottajamaiden roolia suomalaisen lisäarvon määrittelyssä. Suomalaisen lisäarvon tulisi olla kysyttyä, ei tarjottua. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus sekä suomalainen osaaminen monitoimijayhteistyössä nähtiin keskeisinä suomalaisen lisäarvon osina. Keskusteltiin myös Suomen suhteellisen neutraalista roolista ja sen hyödyistä toimiessa konfliktitilanteissa rauhanrakentajana. Keskustelussa käsiteltiin myös budjettituen hallinnollisia haasteita.

Kokouksen loppupuolella toimikunta sopi seuraavan vuosiarvion valmisteluprosessista.

Marraskuu

Täysistunnossa 12.11. oli aiheena apuriippuvuus ja kehitys. Kehityspoliittinen toimikunta pohti, vähentääkö kansainvälinen kehitysapupolitiikka kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittyä omaehtoisesti.

Keskustelun aloitti Genevessä toimivan South Centre -ajatuspajan johtaja Yash Tandon.South Centre on kehitysmaiden hallitusten perustama ajatuspaja, jonka tarkoituksena on tukea kehitysmaita kansainvälisessä politiikassa tuottamalla analyyttistä tietoa ja tekemällä politiikka-aloitteita. Tandonilta on juuri ilmestynyt kirja ”Ending Aid Dependence”, jossa hän arvioi apuriippuvaisten kehitysmaiden mahdollisuuksia itsenäiseen kehityspolitiikkaan ja kritisoi nykysuuntauksia kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Puheenvuoronsa aluksi Yash Tandon totesi, ettei kirjaa varsinaisesti ole suunnattu avunantajille, vaan etelän maille. Yash Tandonin mielestä kehitysapu on ongelma, ei ratkaisu, ja että avunantoa olisi ajateltava täysin uudella tavalla, koska se ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Hänen mukaansa kehitysavun sosiaaliset seuraukset esimerkiksi Etelä-Afrikassa ovat olleet katastrofaalisia, ja maassa on nyt valtava työttömyys. On myös ongelma, että avunannon hallinnolliset kustannukset lasketaan osaksi apua: esimerkiksi avunantajamaissa pidetyt seminaarit lasketaan osaksi kehitysyhteistyötä. Kielteistä on myös pakolaisuuden aiheuttamien kustannuksien laskeminen viralliseksi kehitysyhteistyöksi. Maailman pakolaistilanne on Tandonin mielestä seurausta kaupan vapautuksesta eikä liberalisoinnin seurauksien korjauksia tulisi laskea avuksi. Tandonin ajattelun keskiössä on apuriippuvuuden lopettaminen ja itsenäisen kansallisen talouskehityksen aikaansaaminen. Tandon kritisoi viennin kasvattamiseen perustuvaa talousajattelua antaen keskeisen roolin toimivien kotimarkkinoiden kehitykselle. Tandon totesi, että muutoksen on lähdettävä maista itsestään ja niiden uusista poliittisista liikkeistä. Hän myönsi myös, että prosessi tulee joka tapauksessa vaatimaan aikansa.

Kansanedustaja Pekka Haavisto toi puheenvuorossaan esiin etelä-etelä – yhteistyön problematiikan: onko yhteistyö esimerkiksi Kiinan, Venezuelan ja Iranin kaltaisten valtioiden kanssa parempaa kuin perinteisten avunantajien, vai onko se vain paluuta kolonialismiin. Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde taas näki puheenvuorossaan, että kehitysavussa tullaan luomaan jotakin uutta meneillään olevan kriisin kautta. Mailla on yhteinen agenda, joka tullaan löytämään nopeasti. Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Juhani Koponen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että elämme uudessa maailmassa, jossa globalisaatio on tullut jäädäkseen. Kehitysavussa on paljon ongelmia. Developmentalismiin ja kehitysyhteistyöhön kuuluu olennaisena osana se, että pyrimme puuttumaan muiden ihmisten elämään. Se ei kuitenkaan ole ongelman ydin, vaan kehitysapu on perustaltaan ristiriitaista: ratkaisu, joka synnyttää ongelman ja toisinpäin. Loppupuheenvuorossa puheenjohtaja totesi, että maailmassa on vahvasti kasvava tarve käsitellä globalisaatiota.

Lokakuu

Kehityspoliittisen toimikunnan ja ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan yhteiskokous 23.10 alkoi alustuksella Ihmisoikeudet Suomen kehitysyhteistyössä. Ulkoaisiainministeriön evaluointiyksikön päällikkö Aira Päivöke pohjasi esityksensä lähiaikoina julkistettavaan evaluaatioon, joka arvioi ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, demokratiaa, hyvää hallintoa ja laillisuusperiaatteita Suomen kehitysyhteistyössä. Kommenttipuheenvuoron esitti Ulkoasiainministeriön neuvonantaja Rauno Merisaari. Hänen mielestään on tärkeää käydä keskustelua siitä, mistä ihmisoikeuksista on oikeastaan puhe – lähtökohtana tulee olla hallituksen linjaus ihmisoikeuksien ja kansalaisten poliittisten oikeuksien jakamattomuudesta.

Kouksessa käsiteltiin myös Kenian ihmisoikeustilannetta.Toiminnanjohtaja James Odindo Opiata Economic and Social Rigths Centre Hakijamiista pohti alustuksessaan, mitä ihmisoikeuskenttä ja kehitysyhteistyötoimijat voivat yhdessä tehdä Kenian kaltaisen kehitysmaan ihmisoikeusperustaisen kehityksen edistämiseksi. Opiata toi puheenvuorossaan keskeisenä asiana esille Kenian vaalien vaikutukset ihmisoikeustilanteeseen ja painotti oikeusvaltioperiaatteen edistämisen, rankaisemattomuuden poistamisen ja sovinnonteon tärkeyttä. Sovinnonteon aikaansaamiseksi olisi tärkeätä perustaa myös Keniaan totuus- ja sovintokomissio (truth- and reconciliation commission).

Johtava toiminnantarkastaja Berndt Lindman Valtiontalouden tarkastuvirastosta käsitteli esityksessään kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista tehtyä tarkastuskertomusta, jonka kohdealueita olivat mm. naisten ja tyttöjen oikeudet sekä sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, ympäristökysymysten huomioon ottaminen sekä vammaisten oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen.

Kokouksessa nousi esiin kysymys köyhyydestä ihmisoikeusongelmana, ja edelleen myös se, kuinka ruokaturva on voimakkaasti esillä kansalaisjärjestöissä, mutta käsite on matkan varrella muuttanut nimeään ”food sovereigntyksi” (oikeus ruokaan). Keskusteltiin myös ympäristö- ja ihmisoikeustyöstä ja kuinka ne ovat toisiaan tukevia. Kehitysyhteistyö, kaupan ja politiikan agenda on myös saatava kaikki tukemaan toisiaan. Nyt olisi aika vahvistaa yhteiskunnallista ja ihmisoikeuspuolta kun elämme globaalissa muutoksessa.

Syyskuu

Täysistunnossaan 12.9. toimikunta keskusteli ruokakriisistä. Alustajina toimivat asiantuntija Jukka Peltola (Agricord), asiantuntija Pekka Seppälä (UM) ja johtaja Mikael Bjerrum (Maailman ruokaohjelma, pohjoismaiden toimisto).

Kesäkuu

Täysistunnossaan 12.6. toimikunta keskusteli syksyn aiheista. Aiheksi valikoituivat ruokakriisi, Ihmisoikeudet ja oikeusperustainen kehitys, Pariisin julistus avun tuloksellisuudesta sekä suomalainen osaaminen kehitysyhteistyössä.

Toukokuu

Täysistunnossaan 16.5. toimikunta keskusteli vuosiarvionsa sisällöstä yksityiskohtaisesti. Vuosiarvio hyväksyttiin viikko täysistunnon jälkeen sovittujen muutosten pohjalta.

Huhtikuu

Täysistunnossaan 18.4. toimikunta keskusteli Suomen valmistelemista ilmastomuutos- ja energiastrategioista. Kokouksessa myös jatkettiin keskustelua turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen oli kutsuttu täysistuntoon kertomaan tulevaisuusselonteon laatimisprosessista ja sisällöistä erityisesti kehitysmaa-näkökulmasta ja selventämään osallistumismahdollisuuksia selonteon laadintaan. Selontekoa varten on tilattu useita selvityksiä. Kehitysmaita koskee ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen tutkimushanke, joka pureutuu siihen, mitkä ovat ne linkit, jotka yhdistävät Suomen ja maailmalla muuttuvan ilmaston. Selvitykset julkaistaan tausta-artikkelien muodossa syksyllä.

Tynkkysen mukaan kaiken kehitysyhteistyön tulisi olla ilmastomyönteistä ja kehitysmaiden varautumista vahvistavaa, eikä se saisi ainakaan lisätä ilmastonmuutosta. Toisaalta kaikkien ilmastohankkeiden tulisi edistää kestävää kehitystä. Tynkkysen mukaan osa kehitysvarojen lisäyksestä voitaisiin suunnata myös puhtaasti ilmastohankkeisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön vs Mikko Alkio oli kutsuttu täysistuntoon kertomaan ministeri Pekkarisen johdolla valmisteltavasta Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta.

Toimikunta keskusteli ilmastomuutoksen kohtaamisesta kehitysyhteistyössä. Keskustelukysymyksiksi nousivat kehitysyhteistyövarojen käyttö ilmastomuutoksen torjumiseksi sekä siihen sopeutumiseksi. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm kehitysmaiden yhteiskuntien ja valtioiden poliittisten järjestelmien kyky kohdata ilmastomuutoksen aiheuttamat haasteet sekä biopolttoaineiden ja ruoan viljelyn väliset ristiriidat. Toimikunta totesi, että keskustelua aiheesta on jatkettava ennen mahdollisen lausunnon antamista.

Maaliskuu

Täysistunnossa 7.3. toimikunta keskusteli turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteyksistä kehityspolitiikkaan.

Tapani Vaahtoranta (Ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti) kertoi ympäristö- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuvista yhtymäkohdista erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien osalta. Olennaista on ymmärtää, että ympäristömuutoksilla tulee olemaan yhteiskunnallisia ja poliittisia seurauksia. Kärjistetyimmän uhkakuvan muodostavat ns. ilmastosodat, joista käydään tutkijoiden piirissä jo paljon keskustelua. Ilmastosotien kansainvälinen asiantuntija-tarkastelu on kuitenkin vasta käynnistynyt. Vaahtoranta korosti, ettei ilmastonmuutos tai muu ympäristöongelma ole itsessään riittävä syy konfliktin synnylle, mutta se luo suurempia riskejä. Ympäristöongelmien aiheuttamien poliittisten ja yhteiskunnallisten selkkausten riski riippuu merkittävästi ao. yhteiskunnan sopeutumiskyvystä.

Alivaltiosihteeri Esko Hamilo edusti täysistunnossa työryhmää, joka valmistelee parhaillaan valtioneuvoston uutta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Hamilo korosti esityksensä sisältävän vasta alustavia tietoja työryhmän työstä; työ oli maaliskuun alussa vielä suhteellisen aikaisessa vaiheessa.Työryhmän mandaattiin on kirjattu, että työ lähtee laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta.

Suvi Virkkunen (Kirkon ulkomaanapu, toiminut aiemmin KPT:n pääsihteerinä) korosti esityksessään ennaltaehkäisevää toimintaa ja inhimillistä turvallisuutta, jossa juuri ihmisten turvallisuus ja ihmisoikeudet korostuvat. KPT:n edellisessa lausunnossa Suomen suositeltiin tavoittelevan näitä asioita. Edellisessä selonteossa otettiin hyvin mukaan KPT:n esittämiä asioita toimintaympäristön kuvaamisessa, mutta toimintalinjauksiin asti niillä ei ollut suurta vaikutusta. Mikäli toimintaympäristön analyysi saadaan tällä kertaa heijastumaan myös selonteon toimenpide-osioon, on olennaista varmistua siitä, ettei turvallisuudesta tulisi myöskään kehitysyhteistyön suuntaa liiaksi määrittelevää näkökulmaa.

Alustukset ja niiden pohjalta käydyt keskustelut toimivat pohjana KPT:n lausunnolle turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun.