Täysistunnot 2009

Joulukuu

Toimikunnan täysistunnossa 9.12. käsiteltiin kehityspoliittista johdonmukaisuutta. Ritva Koukku-Ronde (UM) kertoi alustuksessaan nykyisen hallituksen näkevän selkeästi johdonmukaisuuden merkityksen köyhyyden vähentämisessä. Johdonmukaisuuden edistäminen on kirjattu vahvasti hallitusohjelmaan ja kehityspoliittiseen ohjelmaan. EU:n uusi ulkosuhdehallinto antaa mahdollisuudet tehostaa entisestään kehityspoliittista johdonmukaisuutta ulkosuhteissa.  Muita merkittäviä johdonmukaisuuden edistämisen foorumeita ovat OECD ja YK:ssa tehtävä politiikka. Koukku-Ronde peräänkuulutti poikkihallinnollisen työn sekä valtionhallinnon, kansalaisjärjestökentän ja yksityissektorin yhteistyön merkitystä johdonmukaisuusasian edistämisessä. Kommenttipuheenvuorossaan Rilli Lappalainen (Kehys ry) kertoi nykyisen talouskriisin herättäneen näkemään johdonmukaisuuden merkityksen. EU:n johdonmukaisuusraportti on lisännyt tietoisuutta aiheesta ja kansalaisjärjestöjen viesti on, että työtä pitää jatkaa. Suomi on yhä lippulaiva koherenssin toteuttajana. Euroopan parlamentissa kiinnostus johdonmukaisuutta kohtaan on laajentunut kehitysyhteistyövaliokunnasta muihinkin valiokuntiin. Syksyllä parlamentissa puhutti ODA+ -keskustelu ja hämmennys siitä, mihin koko unionin lähestymistavalla pyritään. Eero Koskenniemi (SM) alusti kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta muuttoliikepolitiikassa tarkastelemalla EU:n korkean tason turvapaikka- ja maahanmuuttotyöryhmän HLWG:n toimintaa. Ronald Wiman (THL) jatkoi alustamalla maahanmuuttopolitiikan johdonmukaisuuden poikkisektoraalisesta hoitamisesta Suomessa sekä hallitusten välisestä korkean tason neuvotteluprosessista, Maailman siirtolaisuusfoorumista (GFMD).

Marraskuu

Toimikunnan täysistunnossa 4.11. käsiteltiin yksityisen sektorin tukea. Wim Naudé (WIDER) painotti alustuksessaan, että yksityisen sektorin edistämisessä yrittäjyyden tarjontaa olennaisempaa on pikemminkin sen allokaatio. Siten tärkeintä Naudén mukaan on saada kansalaiset, erityisesti lahjakkaat yksilöt tuottavaan yritystoimintaan. Mika Vehnämäki (UM) alusti kauppaa edistävästä kehitysyhteistyöstä ja esitteli mm. Aid for Trade (AfT) –aloitetta, jonka tavoitteena on nostaa kehitysmaiden kaupankäyntikykyä mm. tukemalla kehitysmaiden tuotannollista kapasiteettia. Antti Rautavaara (UM) alusti yksityisen sektorin tuesta tehden eron kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittämisen tuen (PSD) ja yksityisen sektorin operaatioiden tukemisen (PSO) välillä. Ensimmäisessä on kyse yritysten liiketoimintaympäristön kehittämisestä kehitysmaissa ja jälkimmäisessä tuesta liiketoimintasyklin alkupäässä keskeisenä tavoitteenaan kestävät kehitysvaikutukset. Kokouksessa kerrottiin myös, että toimikunnan ODA-lausuntoa varten perustetaan työryhmä, johon jäsenet voivat ilmoittautua.

Lokakuu

Toimikunnan täysistunnossa 21.10. aiheena oli ilmastonmuutos. Vicente Yu (South Center) kertoi alustuksessaan ilmastorahoituksesta erityisesti kehitysmaissa. Ilmastorahoitukseen tarvittavat resurssit ovat huomattavia ja niiden tulee olla kehitysmaiden mukaan lisäistä viralliselle kehitysavulle. G77-ryhmä esittää Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, että ilmastorahoitukseen tulisi perustaa uusi rahasto. Folke Sundman (UM) vastasi alustuksessaan Yulle, että nykyiset monenväliset ja kahdenväliset rahoituskanavat ovat toimivia; kysymys on lähinnä siitä, millaisia niiden tulee olla. Sundman huomautti, että monissa valtavirran kehitysohjelmissa on ollut ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä osia läpi vuosien. Puheenjohtaja kertoi, että suunnitteilla on dokumentti toimikunnan ODA-kannasta. Toimikunnan muita julkisia kuin ODAa sisältäviä rahoitusvirtoja kehitysmaihin kartoittavaa selvitystä ehdotettiin keskusteltavaksi täysistunnossa tai työvaliokunnassa. Selvitys sovittiin teetettäväksi toimikunnan harjoittelija Eliisa Mäkelällä.

Toimikunnan täysistunnossa 8.10. käsiteltiin virallisen kehitysyhteistyön (ODA) määritelmiä. Antti Rytkönen (UM) keskittyi alustuksessaan määritelmän sisältöön, tulkintoihin ja muutospaineisiin. ODA jaetaan ”varsinaiseen kehitysyhteistyöhön”, jolla tarkoitetaan UM:n hallinnoimaa kahden- ja monenvälistä kehitysyhteistyötä, ja muiden ministeriöiden hallinnoimaan ”muuhun ODAan”. Rytkönen kertoi myös pakolaiskustannuksista ja niiden ODA-laskennan meneillään olevasta selvityksestä. Päätettiin, että puheenjohtaja ja pääsihteeri valmistelevat toimikunnan yhteistä ODA-lausuntoa ja selvitystä muista (kuin ODA) julkisista rahoitusvirroista kehitysmaihin. Puheenjohtaja kertoi toimikunnan avustajan valintaprosessista; valittavaksi suositeltiin Sonja Ronkaista.

Syyskuu

Toimikunnan täysistunnossa 2.9. käsiteltiin hauraita valtioita ja väkivaltaisista kriiseistä toipuvia maita. Olli Ruohomäki (UM) kertoi alustuksessaan, että haurailta valtioilta puuttuu kyky ja poliittinen tahto tuottaa peruspalvelut kansalaisilleen. Hauraita valtioita voidaan kuvata useilla erilaisilla indikaattoreilla, kuten BKT, ODA per capita, peruskoulua käyvien osuus ja nälkää näkevien osuus väestöstä. Suomella on useita hauraita kumppanimaita ja muissa hauraissa valtioissa Suomi käyttää esimerkiksi Maailmanpankin vetämiä yhteisrahoitusmekanismeja sekä antaa humanitaarista apua ja tukee kansalaisjärjestöjen toimintaa. Kokouksessa keskusteltiin myös seuraavan vuosiarvion sisältöluonnoksesta, budjettiriihtä koskevasta KPT:n tiedotteesta sekä ministeri Väyrysen tapaamisesta.

Kesäkuu

Toimikunnan täysistunnossa 9.6. käsiteltiin kauppapolitiikkaa. Sirpa Mäenpää esitti Ulkoasiainministeriön suullisen vastineen toimikunnan pääsihteerin raportista Mosambikin yhteistyöneuvotteluista. Mäenpään mukaan olisi ollut toivottavaa, että raportti olisi jaettu yhteistyöneuvotteluvaltuuskunnalle. Kent Wilska (UM) alusti Maailman kauppajärjestön (WTO) Dohan neuvottelukierroksesta ja sen kehitysulottuvuuksista. Marikki Stocchetti (HY) alusti Euroopan Unionin ja Afrikan-, Karibian- ja Tyynenmeren (AKT) maiden välisistä talouskumppanuussopimuksista (EPA). Pääsihteeri esitti kokouksessa syksyn täysistuntoaiheet työvaliokunnan kokouksen keskustelun pohjalta: kehitysmaiden elinkeinoelämän tukeminen, hauraat valtiot ja konfliktista toipuvat maat, ilmastonmuutos ja kehitys sekä kehityspoliittinen johdonmukaisuus.

Maaliskuu

Toimikunnan täysistunnossa 18.3. aiheena oli talouskriisin vaikutukset kehitysmaihin. Inkeri Hirvensalo kertoi alustuksessaan, että kehitysmaat ovat olleet pitkään talouskriisin ulkopuolella ilman vaikuttamismahdollisuuksia. Kehitysmaat ovat joutuneet kärsimään kriisissä, ja niillä on heikot mahdollisuudet saada rahallista tukea. Kalle Laaksonen esitti alustuksessaan, että maailmantalous jatkaa laskuaan mennen miinuksen puolelle. Tästä seuraa mm. luottamuspula ja suuri ulkomainen velkaantuminen. Laaksonen huomautti, että kehitysavun väheneminen iskee kovimmin köyhimpien maiden talouteen. Kokouksessa käytiin myös toimikunnan vuosiarvion muutosesitysten hyväksymiskeskustelu.

Helmikuu

Toimikunnan täysistunnossa 25.2 käsiteltiin tulevan vuosiarvion sisältöä sekä keskusteltiin julkistamistilaisuuden luonteesta. Kokouksessa hyväksyttiin Julkisen kehitysrahoituksen tarpeet ja haasteet – seminaarin yhteydessä julkistettavan tiedotteen KPT kehysriihelle: Myös kehitysmaat tarvitsevat tukea talouskriisissä (PDF, 1 sivu, 8 kt) sisältö. Toimikunta keskusteli myös maaliskuun täysistunnon sisällöstä. Maailman talouskriisiä, velkanäkökulmaa ja kansainvälisten rahoituslaitosten roolia käsittelevän istunnon alustajina tulevat toimimaan Inkeri Hirvensalo valtiovarainministeriöstä ja Kalle Laaksonen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Istunnon tarkoituksena on saada taustatietoa ja asiantuntijanäkemyksiä siitä, miten talouskriisi vaikuttaa keihtymaihin. Täysistunnossa annettiin tiedoksi, että kehityspoliittisen toimikunnan jäsenen Riikka Moilasen tilalle on nimitetty kansanedustaja Aila Paloniemi. Kansanedustaja Timo Kaunisto on nimitetty toimikunnan varapuheenjohtajaksi.

Tammikuu

Toimikunnan täysistunnossa 21.1 käsiteltiin tulevaa vuosiarviota sekä keskusteltiin kevään ja syksyn täysistuntojen aiheista. Kevään aiheiksi päätettiin maailman talouskriisi ja sen vaikutukset kehitysmaihin, sekä kansainväliset kauppapoliittiset neuvottelut (WTO, EPAt). Täysistunnossa keskusteltiin myös kehitysrahoitusseminaarin järjestämisestä maaliskuussa 2009. Kokouksen loppupuolella Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko esitteli raportin Dohan kehitysrahoituskokouksesta, joka toimi Monterreyn seurantakokouksena. Laukko kertoi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailman pankin (WB) ja YKn koordinaation lisääntymisen olevan yksi Dohan kokouksen puheenaiheista. Suomen osalta keskeistä olivat kestävän kehityksen linjaukset.