Täysistunnot 2010

Marraskuu

Toimikunta kuuli 15.11. pidetyssä täysistunnossaan ECDPM:n  Jeske van Setersin alustuksen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta EU:n näkökulmasta tarkasteltuna. Van Seters korosti, että meidän on syytä olla kiinnostunut EU-tason toiminnasta, sillä EU:n harjoittamilla politiikoilla (esim. kauppa, maatalous, kalastus) on merkitystä kehitysmaiden kannalta. EU on myös maailman johtava kehitysavun antaja (60% ODA:sta). Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta parantamalla on arvioitu voitavan saavuttaa 3 – 6 miljardin euron säästöt vuosittain. EU-tasolla on vahvoja poliittisia pyrkimyksiä käsitellä avun tuloksellisuutta: Lissabonin sopimus, European Consensus on Development, EU Code of Conduct on Complementarity and Division of labour, Operational Framework on Aid Effectiveness nostavat aiheen esiin. EU ei ole vielä saavuttanut tavoitteitaan, mutta pärjää moniin muihin nähden van Setersin mukaan suhteellisen hyvin. Avunantajien määrän lisääntyessä tarkastelun keskiöön nousee avun pirstoutuneisuus. Huomiota tulee kiinnittää myös kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen kaikilla kehitysmaita koskevilla politiikka-aloilla. EU:n uusi ulkosuhdehallinto (EEAS) tulee toiminnalliseksi tammikuusta 2011 alkaen. Korkealle edustajalle on annettu suuri rooli vastata EU:n ulkosuhdehallinnon johdonmukaisuudesta. Kokouksen lopuksi käsiteltiin vuosiarvioluonnoksen kolmannen osion tekstiä kehityspolitiikan tulevaisuudesta.

Lokakuu

Kehityspoliittisen toimikunnan 20.10. pidetyssä täysistunnossa ulkoasiainministeriön Timo Olkkonen kertoi alustuspuheenvuorossaan EU:n ulkosuhdehallinnon institutionaalisista muutoksista ja niiden vaikutuksista kehitysyhteistyön päätöksentekoon ja toteutukseen unionissa ja jäsenmaissa. Kokouksessa käytiin läpi toimikunnan jäsenten lokakuun lopussa Etelä-Kaukasiaan suuntautuvan matkan ohjelmaa ja hahmoteltiin kevään 2011 tutustumismatkojen aikataulua. Lopuksi tarkasteltiin vuosiavioluonnoksen kehitysmaiden nuorisoa käsittelevän luvun suosituksia.

Syyskuu

Kehityspoliittinen toimikunta kokoontui täysistuntoon 29.9. Alustuspuheenvuorot pitivät ulkoasiainministeriön Jorma Julin, ympäristöministeriön Jukka Uosukainen ja Kepan Niina Pitkänen. Julin kertoi puheenvuorossaan alustavia arvioita Kehityspoliittisen ohjelman 2007 mukanaan tuomista linjauksista, ohjelman toteutuksesta ja tämänhetkisestä tilanteesta. Uosukainen puhui Suomen kehitysyhteistyön ympäristötavoitteista ja vuoden 2009 ympäristölinjauksesta. Pitkänen tarkasteli kehityspoliittisen ohjelman 2007 toteutusta kansalaisjärjestönäkökulmasta. Hän tarkasteli aihetta rinnakkain hallitusohjelman kehityspoliittisen ohjelman toteutusta koskevien ohjeiden kanssa. Lisäksi täysistunnossa kuultiin KPT:n edustajana New Yorkin YK-vuosituhattavoitteiden huippukokouksessa olleen Rilli Lappalaisen katsaus aiheesta. Toimikunnan tulevan vuosiarvion kirjoitusprosessi on edennyt. Sihteeristö jatkaa toimikunnan matkojen ja seminaarin valmistelua.

Toimikunnan täysistunnon 2.9. alustusten teemana oli kehitysyhteistyön haasteet kehitysmaiden nuorten näkökulmasta. Alustuksissa kuultiin lähetystöneuvos Jarl-Håkan Rosengrenin, neuvonantaja Jussi Karakosken ja neuvonantaja Timo Voipion puheenvuorot. Rosengren kertoi YK:n vuosituhattavoitteiden tilanteesta sekä tulevasta MDG-huippukokouksesta New Yorkissa. Neuvonantaja Jussi Karakoski kartoitti kehitysmaiden kohtaamia haasteita opetussektorilla sekä Suomen toimintaa koulutussektorin kehittämiseksi. Neuvonantaja Timo Voipio keskittyi kehitysmaiden nuorten työllisyyden ja ihmisarvoisen työn erityishaasteisiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Täysistunnossa keskusteltiin tulevan vuosiarvion 2011 sisällöstä ja suunniteltiin kirjoitusprosessia sekä sen tueksi perustettavien työryhmien toimintaa. Lisäksi toimikunta jatkoi syksyn matkojen suunnittelua.

Kesäkuu

Toimikunnan täysistunnossa 15.6. kuultiin Ritva Koukku-Ronden katsaus Helsingissä 3. – 4.6. pidetyn DCF-kokousta valmistelevan korkean tason symposiumin annista, Suomen tavoitteista syyskuun vuosituhattavoitteiden tarkastelukokouksessa New Yorkissa sekä kuulumisia EU:n kehitysministereiden kokouksesta Luxemburgissa. Toimikunnan uusi asiantuntijajäsen Timo Olkkonen ja toimikunnan avustajan sijainen Maria Osamitsu-Lindstedt toivotettiin tervetulleiksi. Keskusteltiin toimikunnan kauden viimeisen vuosilausunnon sisällöstä ja kirjoitusprosessin toteutuksesta. Toimikunta aloitti myös syksyn matkojen ja tilaisuuksien suunnittelun.

Toukokuu

Toimikunnan täysistunnossa 6.5.2010 kuultiin Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan alustus transatlanttisesta kehityspolitiikasta. Aaltola esitteli aluksi instituutissa tehtävää kehityspolitiikkaan liittyvää tutkimustyötä. Alustuksessaan hän käsitteli ministeri Väyrysen transatlanttista aloitetta osana transatlanttista valtapolitiikkaa, Yhdysvaltain tämänhetkistä suhdetta Eurooppaan ja maan siirtymistä harjoittamaan niin sanottua G-politiikkaa monenkeskisten järjestöjen kautta toimimisen jäädessä taka-alalle. WIDER-instituutin johtaja Finn Tarp alusti nykyhetken haasteista kehitysyhteistyöpolitiikassa. Tarp näki nykyisen talouskriisin olevan syvin kriisi 60 vuoteen. Vaikka välittömänä huolenaiheena on rahoituskriisi, todellisuudessa kyse on kolmen yhtäaikaisen kriisin; rahoitus-, ruoka- ja ilmastokriisin yhteisvaikutuksista, joilla on seurauksia myös kehitysavulle. Tarp argumentoi sen puolesta, että 10% kehitysapua lisää prosentilla talouskasvua. Hän korosti yksityisten rahavirtojen palvelevan yksityisiä tarpeita, ne eivät hoida julkisia tehtäviä. Hänen mielestään rikkaiden maiden on moraalisesti oikein tehdä jotain ja hän näki kehitysavun olevan tällä hetkellä ainoa keino kehitysmaiden auttamiseksi. Tuloksellisuuden lisäämiseksi apu on kuitenkin saatava toimimaan paremmin. Täysistunnossa sovittiin vuosiarviotilaisuuden 10.6. ohjelmasta ja sihteeristön sijaisuusjärjestelyistä pääsihteeri Vuorenkosken jäädessä vanhempainvapaalle marraskuun alkuun saakka. Päätettiin myös etsiä osa-aikainen kirjoittaja tekemään taustatyötä vuoden 2011 lausuntoa varten. Lopuksi käytiin keskustelua vuosiarvion 2011 sisällöstä.

 Huhtikuu

Toimikunnan täysistunnossa 7.4.2010 käsiteltiin KPT:n vuoden 2010 lausunnon tekstiluonnosta.Kokouksessa käytiin läpi myös 10.6. pidettävän julkaisutilaisuuden järjestelyitä.

Toimikunta keskittyi täysistunnossaan 21.4.2010 keskustelemaan yksityiskohtaisesti Suomen kehityspolitiikan tila -vuosiarvion luonnoksesta ja hiomaan tekstiä edelleen.Sovittiin, että puheenjohtaja Suomalainen menee toimikunnan edustajana ulkoasiainvaliokunnan kuultavaksi kehysriihtä varten 27.4.

Maaliskuu

Toimikunnan täysistunnossa 4.3. käsiteltiin Suomen monenkeskistä yhteistyötä ja MOPAN-arviointeja. Kirsti Aarnio (UM) kertoi alustuksessaan Multilateral Organisations Performance Assessment Networkista MOPANista, joka on kuudentoista jäsenmaan vapaaehtoinen verkosto, joka on perustettu arvioimaan monenkeskisiä järjestöjä (YK ja kehitysrahoituslaitokset).  Verkosto ei mittaa avun tuloksellisuutta sellaisenaan, vaan tarkastelee järjestöjen tehokkuutta hoitaa mandaattiaan kenttätasolla sekä järjestöjen suhdetta muihin toimijoihin. Ideana on, että järjestöt voivat ottaa suositukset huomioon ja parantaa näin toimintaansa. MOPAN luo mahdollisuuksia poliittiseen vuoropuheluun järjestöjen ja kumppanien välillä. Suomi toimii vuonna 2010 verkoston sihteeristönä.Täysistunnon lopuksi keskusteltiin vuosiarviota valmistelevien työryhmien tilanteesta, toimikunnan viimeisen vuosilausunnon sisällöstä ja syksyn 2010 toiminnasta.

Tammikuu

Toimikunnan täysistunnossa 27.1.2010 käsiteltiin Työ- ja elinkeinohallinnon strategiaa Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi ja Kööpenhaminan ilmastokokouksessa neuvoteltua ilmastorahoitusta. Barbro Widing (TEM) esitteli joulukuussa 2009 julkaistun strategian taustoja ja tavoitteita. Strategian toteutuksessa pyritään ottamaan huomioon sekä Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen tarpeet että kehitysmaiden intressit. Ajatuksena on tehdä yhteistyötä aluksi muutamassa sellaisessa yhteistyömaassa, joihin on jo olemassa toimivat suhteet. Folke Sundman (UM) valotti alustuksessaan Kööpenhaminassa tehtyjä sitoumuksia lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastorahoituksen hankkimisesta. Pitkän aikavälin rahoituksen osalta sovittiin ainoastaan vihreän ilmastorahaston perustamisesta. Lyhyen aikavälin rahoituksen kohdalla kehittyneet maat sitoutuvat uusiin ja lisäisiin voimavaroihin kolmelle vuodelle. Ei ole kuitenkaan yhteistä tulkintaa siitä, tulisiko rahoituksen olla virallista kehitysapua tai rahoitusta nykyisen 0,7% ODA-tavoitteen päälle. Rahat on kuitenkin tarkoitus jakaa tasaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen lieventämistoimien kesken. Laura Torvinen (UM) alusti tuoreesta yleistä budjettitukea ja sektoritukea koskevasta linjauksesta. Lopuksi toimikunta keskusteli ODA-lausunnosta kehysriihtä varten sekä Pakolaisavun kanssa järjestettävästä jatkumo-seminaarista.