Toiminta 2005

Joulukuun täysistunnon aiheena oli yksityisen sektorin merkitys köyhyyden vähentämisessä. Täysitunnossa keskusteltiin kehitysmaiden yrityssektorin toiminnan kehittämisen esteistä ja mahdollisuuksista köyhyyden vähentämisessä. Ilkka Lakaniemi esitteli Nokian toiminnan lähtökohtia kehitysmaissa ja Risto E.J. Penttilä EVA:n kokousaihetta sivuavia tutkimuksia. Alustukset kuultiin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantaja Timo Voipiolta OECD:n ”Pro poor growth” -asiakirjasta sekä Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemeltä suomalaisten yritysten mahdollisuuksista ja haasteista kehitysmaiden taloudellisen toiminnan kehittäjinä. Ulkoministeriön kauppapoliittinen osaston apulaisosastopäällikkö Jari Gustafsson käsitteli alustuksessaan Suomen toimintaa kaupan ja kehityksen agendalla.

Täysistunnossa hyväksyttiin toimikunnan lausunto vuosien 2007–2011 kehyspäätöksen valmisteluihin. Istunnon jälkeen toimikunta kokoontui syyskauden lopettaville jouluglögeille.

Marraskuun täysistunnon aiheena oli kehityskasvatus ja kokouksen lähtökohtana oli kysymys: Miten vahvistaa suomalaisten tietoisuutta, ymmärrystä ja halua toimia kansainvälisten kehityskysymysten suhteen? Apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolta alusti kansainvälisyyskasvatuksen kansallisen toimenpidetyöryhmän työstä sekä Ylen Hyvä -kampanjan toiminnanjohtaja Riikka Kämppi Median vaikuttamisesta suomalaisten tietoisuuteen kehityskysymyksistä. Kommenttipuheenvuorot kuultiin Development Education Forumin (DEF) puheenjohtaja Rilli Lappalaiselta kansalaisjärjestöjen ajankohtaisista kansainvälisyyskasvatusaiheista EU:ssa sekä opettaja Johanna Lampiselta (Lauttasaaren koulu, Hki) kansainvälisyyskasvatuksesta suomalaisissa kouluissa. Keskusteluissa todettiin kansainvälisyyskasvatuksen olevan erittäin tärkeä aihe, jolla luodaan pohja kehityskysymysten ymmärtämiselle ja kehityspolitiikan hyväksyttävyydelle. Aiheen laadusta johtuen keskustelua erityisesti median roolista kansainvälisyyskasvatuksessa jatketaan työryhmä tasolla. Toimikunnan kokouksessa käydyn keskustelun perusteella koottiin toimenpidesuosituksia kansallista kansainvälisyysstrategiaa valmistelevalle työryhmälle.

Lokakuun täysistunto käsitteli Suomen kehityspolitiikan kahta läpileikkaavaa teemoja; sukupuolten välistä tasa-arvoa ja haavoittuvimpien ryhmien oikeuksia. Kolmas läpileikkaavan teema, ympäristö, käsiteltiin kesäkuun täysistunnossa. Kokouksen aluksi alivaltiosihteeri Marjatta Rasi esitteli kokoukselle ulkoministeriön vuoriarvioinnin alustavia havaintoja, jossa on vastattu myös KPT:n vuosilausunnon suosituksiin. Ulkoministeriön neuvonantajat Satu Lassila ja Rauno Merisaari totesivat läpileikkaavien teemojen käytännön toimeenpanon ontuvan nykyisessä kehityspolitiikassa, vaikka niiden merkitys onkin tunnustettu. Kommenttipuheenvuorot saatiin Väestöliiton Hellevi Hatuselta, Inger Wireniltä ulkoministeriön globaaliasioiden osastolta sekä Hanna Onwenilta sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvo-osastolta. Läpileikkaavien teemojen huomioon ottamiseen todettiin olevan vuosituhattavoitteiden saavuttamisen edellytys. Teemojen sisällyttämiseen on erinomaisiakin välineitä mutta riittämättömästi resursseja, niin ulkoministeriössä kuin tuen vastaanottajamaissakin. Teemojen valtavirtaistamisen ohella myös erityistoimien säilyttämistä osana maamme kehitysyhteistyötä pidettiin tärkeänä. Suomen profiloitumiselle erityisesti läpileikkaavien teemojen edistäjänä nähtiin olevan vahva pohja ja jopa tilausta.

Syyskuun täysistunto käsitteli EU:n kehityspolitiikkaa ja Suomen EU-puheenjohtajuutta. Kokouksen avasi uuden ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemen esittäytyminen kehityspoliittiselle toimikunnalle. Johdantoalustukset pitivät toimikunnan puheenjohtaja Gunvor Kronman esitellen KPT:n havaintoja EU:n kehityspolitiikasta, valtiosihteeri Antti Peltomäki valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristöstä esitellen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden agendaa ja kehityspolitiikan käsittelyä sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde alustaen Suomen tavoitteista EU:n kehityspolitiikassa. Kommenttipuheenvuoro kuultiin Helsingin yliopiston tutkija Henri Vogtilta. Keskustelussa käsiteltiin erityisesti Suomen puheenjohtajuuskauden mahdollisuuksia kehityspoliittisten kysymysten esilletuonnissa, Suomen lisäarvoa EU:n kehityspolitiikassa sekä EU:n ulkosuhdepolitiikan tavoitteita. EU:n Development Policy Statementin luonnoksen puutteellisuus politiikkajohdonmukaisuuden osalta ja kauppakysymysten merkitystä johdonmukaisuuden ehtona korostettiin. Vuoden 2006 ”Suomen kehityspolitiikan tila” -lausunnon valmisteluryhmien työ aloitettiin pääsihteerin esitellessä ehdotukset valmisteluryhmien kokoonpanosta ja vuosilausunnon rungosta.

Elokuun täysistunto käsitteli maayhteistyön seurantaa ja erityisesti budjettituki-instrumenttia. Varapuheenjohtaja Katja Syvärinen esitteli KPT:n maayhteistyön seurantaryhmän havaintoja Suomen maatason yhteistyöstä. Hänen puheenvuoroaan täydensi Juhani Koposen Tansanian koherenssihaasteiden tapaustarkastelu, sekä pääsihteeri Suvi Virkkusen puolueiden demokratiadialogihankkeen havaintojen esittely. Kokous keskusteli pienryhmissä johdonmukaisuuden toteutumisesta maatasolla, maaneuvottelujen kehittämisestä sekä demokratiadialogin tarpeesta. Budjettituen käytännön toteutuksen tilaa ja haasteita käsiteltiin ulkoministeriön Max von Bonsdorffin sekä Sari Jormanaisen esitellessä edustustojen budjettitukipäivien keskeisiä havaintoja. Valtiontalouden tarkastusviraston Berndt Lindman alusti Korruption vastaisten mekanismien soveltaminen käytännön kehitysyhteistyössä -tarkastuskertomuksen keskeisistä johtopäätöksistä. Keskustelujen johtopäätöksinä esitettiin, että budjettituen ominaispiirteitä ovat riskit, niiden hallinta ja sietäminen sekä pyrkimys aktiiviseen dialogiin useilla tasoilla. Muutamassa vuodessa huomattavasti syventynyttä analyysia ja keskustelua tullaan jatkamaan.

Kesäkuun täysistuntoa isännöi ympäristöministeriö. Teemakeskustelun aiheena oli ympäristön ja kehityksen välinen johdonmukaisuus. Kehityspoliittisen ohjelman mukaan ympäristöpolitiikka on yksi johdonmukaisen kehityspolitiikan avainaloja ja kestävän kehityksen periaate on yksi kehityspolitiikan painopisteistä. Täysistunnon tavoitteena on käsitellä ympäristö- ja kehityskysymysten leikkauspintoja; ympäristökysymyksiä kehityspolitiikassa, kehityskysymyksiä ympäristöpolitiikassa sekä ympäristöä kehitysyhteistyön sektorina ja läpileikkaavana teemana. Aiheesta alustivat ympäristöministeri Jan-Erik Enestam sekä kansanedustaja Heidi Hautala. Kommenttipuheenvuoron käyttivät ulkoministeriön osastopäällikkö Ritva Jolkkonen sekä Suomen luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Hannan Matinpuro. Kokouksen yhteenvedossa todettiin KPT:n osallistuvan johdonmukaisuuden edistämiseen osallistumalla UM:n linjausprosesseihin sekä uuden kansallisen kestävän kehityksen strategian valmistelutyöhön. Ympäristökysymysten johdonmukainen huomioinen vaatii tiiviimpää kanssakäymistä ja integroimista myös ministeritasolla. KPT:n maayhteistyön seurantaryhmä tulee pitämään ympäristöasiat esillä ja KPT pyrkimään aktiiviseen vuoropuheluun ympäristöjärjestöjen kanssa. KPT:n seuraavan vuosilausunto tulee ottamaan uudentyyppisen lähestymisen läpileikkaavien teemojen toteutumiseen.

Toukokuun täysistunnossa käsiteltiin tietoyhteiskuntakysymyksiä kehityspolitiikassa. Aihe on Suomen kannalta merkittävä, ja Suomelta myös odotetaan alalla paljon. Ulkoministeriö on julkaissut tietoyhteiskuntaan sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvän kehityspoliittisen linjauksen toukokuussa 2005. Ulkoministeriön neuvonantaja Jyrki Pulkkisen sekä Etelä-Afrikan Suomen suurlähettiläs Dr Bukelwa Hansin johdantoalustuksia täydensi tietoyhteiskunnan eri osa-alueiden mahdollisuuksia palvella kehitystä käsitellyt paneeli. Panelisteina toimivat Asko Numminen ulkoministeriöstä, Laura Vilkkonen liikenne- ja viestintäministeriöstä, Petteri Terho Nokialta, Timo Mielonen OneWorld Finland -portaaliyhdistyksestä sekä Tarja Koskinen-Olsson Olsson & Koskinen Consulting Oy:stä. Tietoyhteiskuntakysymyksissä nähtiin olevan suuri potentiaali Suomalaisen lisäarvon kannalta. Useat Suomen kumppanit näkevät tietoyhteiskuntakysymykset Suomen vahvimpana osaamisalueena, jolla myös toivovat yhteistyön kasvattamista. Oikeutta tietoon ja mahdollisuutta saada tietoa korostettiin kestävän yhteiskuntakehityksen edellytyksenä. Usein tietoyhteiskunnasta puhuttaessa teknologiset kysymykset korostuvat yhteiskunnallisten kysymysten kustannuksella.

Huhtikuun täysistunnossa käsiteltiin maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaa kehityspolitiikan näkökulmasta. Työryhmävalmistelussa olevasta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta alusti työministeriön johtaja Mervi Virtanen sekä maahanmuuttopolitiikan humanitäärisistä näkökulmista ulkoasianministeriön ihmisoikeusyksikön päällikkö Johanna Suurpää. Pakolaisavun Marja-Leena Suvanto ja SPR:n Leena-Kaisa Åberg kommentoivat pakolaisuuden näkökulmasta. Toimikunta päätti antaa maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluun kirjallisen lausuntonsa. Kokousta edeltäneessä työvaliokunnan avoimessa kokouksessa käsiteltiin kehitysyhteistyön uusia instrumentteja sekä korkotukiluottoja.

Maaliskuun täysistunnon aiheena oli kehitysyhteistyön uudet rahoitusinstrumentit. Esiteltyjä instrumentteja olivat mm. International Financial Facility, erityisnosto-oikeudet, valuutanvaihtoverot, ympäristöverot, asekaupan verot sekä maailmanlaajuiset rahapelit. Teemakeskustelun alustajina toimivat Ranskan ulkoasiainministeriön talousasioiden osaston johtaja Jean François Chouvet, valtionvarainministeriön ylijohtaja Peter Nyberg sekä UM:n yksikönpäällikkö Pekka Hukka. KPT:n näkemyksen mukaan ODA:n merkitys on ensisijainen ja uusien rahoituslähteiden on oltava täydentäviä ODA:lle. Lisäksi istunnossa keskusteltiin kehitysyhteistyön henkilöstöresursseista. 

Helmikuussa ei järjestetty täysistuntoa. KPT:n ”Suomen kehityspolitiikan tila 2005”-vuosilausuntoseminaari ”Tavoitteena johdonmukainen kehityspolitiikka – kuinka johdonmukaista on suomalainen kehityspolitiikka ja mihin suuntaan ollaan menossa” järjestettiin Säätytalolla 17.2. Ennen varsinaista seminaaria vuosilausunto ”Suomen kehityspolitiikan tila” luovutettiin pääministeri Matti Vanhaselle sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäelle. Seminaarissa puhuivat mm. ministeri Lehtomäki, Liisa Jaakonsaari, Sirkka-Liisa Anttila, Jari Vilén sekä OECD:n Alexandra Trzeciak-Duval.                       

Tammikuun täysistunnossa pääasia oli kehityspoliittisen toimikunnan vuosilausunto valtioneuvostolle, ja siitä käytävä keskustelu. Vuosilausunto käytiin läpi kokonaisuudessaan ja hyväksyttiin. Erityisesti keskustelua herättivät lausunnon globalisaatio-osuuden suositukset sekä määrärahaosuuden suositukset kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisesta nopeammalla aikataululla. Lisäksi käsittelyssä oli KPT:n toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2005. Ulkoministeriön edustaja kertoi myös Aasian katastrofin odotetuista vaikutuksista kehitysyhteistyön määrärahoihin.