KPT:n asiantuntijaryhmät

Luonnon monimuotoisuus, ruokaturva ja ilmasto -ryhmä

KPT:n tavoitteena on edistää Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta, sen prioriteetteja ja nostaa esille ajankohtaisia kysymyksiä. Tällä hallituskaudella ilmasto ja luonnon monimuotoisuus ovat yksi nousevista kehityspolitiikan ja kestävän kehityksen teemoista, joihin ruokaturva oleellisesti kytkeytyy. Koronapandemia korostaa tarvetta ymmärtää näitä kytköksiä ja huomioida niitä päätöksenteossa entistä vahvemmin.

KPT:n asiantuntijaryhmä tarkastelee laajaa teemaa kolmesta näkökulmasta:

  1. Luonnon monimuotoisuus Suomen kehityspolitiikassa
    KPT:n eri jäsentahoja edustava asiantuntijaryhmän tuotti aiheesta analyysipaperin, joka käsittelee mm. seuraavia kysymyksiä: Onko luonnon monimuotoisuus huomioitu riittävästi ja läpileikkaavasti Suomen kehitysyhteistyössä ja –politiikassa? Kuinka voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista Suomen kehityspoliittisessa vaikuttamisessa sekä kehitysyhteistyörahoituksen kohdentumisessa? Lisäksi paperissa esitetään kirjallisia konkreettisia suosituksia, jotka on osoitettu ulkoministeriölle, VNK:lle, eduskunnalle ja puolueille. Julkaisun löydät tästä.
  2. Ruokaturvan tulevaisuus
    Tämä Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) analyysi avaa ajankohtaisia ja globaalin kehityksen kannalta kriittisiä ruokaturvakysymyksiä ja niiden moninaisia kytkentöjä. Julkaisu keskittyy niihin teemoihin, joissa Suomella on vaikuttavuutta ja vastuuta kansainvälisesti, erityisesti suhteessa kaikkein köyhimpiin maihin ja haavoittuvimmissa tilanteissa eläviin ihmisiin ja ryhmiin. Tarkoituksenamme on vahvistaa tätä ulottuvuutta kansallisessa, erityisesti parlamentaarisessa keskustelussa, päätöksenteossa ja kestävän kehityksen toimeenpanossa. Lisäksi tarkastelemme ruokaturvan roolia kehitysyhteistyössä, humanitaarisessa avussa sekä kehityspolitiikassa eri politiikka-alat haastavana teemana. Paperi julkaistiin 18.6.2021 ja se löytyy kohdasta Analyysipaperit ja selvitykset.                                                                                                                            Työryhmän fasilitaattorina toimi Jaana Vormisto/Fiant Consulting Oy ja jäseninä Anne Tarvainen/WWF, Anna Santala/maa- ja metsätalousministeriö, Juha Ruippo/MTK, Satu Lassila/ulkoministeriö, Marjaana Kokkonen/ympäristöministeriö, Emilia Runeberg/ Fingo; Elina Korhonen/Väestöliitto, Toni Jokinen/Suomen Punainen Risti, Emilia Nordlund/VTT, Kaisa Lähdepuro/sosiaali- ja terveysministeriö, Sirpa Sarlio/sosiaali- ja terveysministeriö, Esa Wrang/Business Finland, Leena Pentikäinen/työ- ja elinkeinoministeriö, Kaisa Korhonen/Helsingin yliopisto, Sanna-Liisa Taivalmaa/ ulkoministeriö, Marikki Stocchetti/Kehityspoliittisen toimikunnan sihteeristö,  Katja Kandolin/Kehityspoliittisen toimkunnan sihteeristö.
  3. Suomen ilmastorahoitus
    Työryhmä aloitti työnsä syyskuussa 2021. Ryhmä pohjaa työnsä Valtiontalouden tarkastusviraston raportille ”Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus – Ohjaus ja tuloksellisuus” ja tuottaa suosituksia erityisesti ulkoministeriölle.

Asiantuntijaryhmät tekevät vaikuttamistyötä yllämainituista teemoista ja tuottaa kolme konkreettisia suosituksia sisältävää julkaisua (12/2020–12/2021). Suositukset osoitetaan ulkoministeriölle, valtioneuvostolle, eduskunnalle ja puolueille. Ryhmän julkaisema materiaali on koko toimikunnan ja laajemman yleisön käytettävissä ja ladattavissa KPT:n verkkosivuilta. Nämä ajankohtaisjulkaisut toimivat elementteinä seuraavalle Suomen kehityspolitiikan tila 2021 -raportille.

Ryhmän vetäjä

  • Jaana Vormisto, FIANTConsulting Oy

Jäsenet

  • Inka Hopsu/KPT:n pj. kansanedustaja (vihr)
  • Marikki Stocchetti/KPT:n pääsihteeri
  • Anne Tarvainen/WWF
  • Elina Korhonen/Väestöliitto
  • Emilia Runeberg/Fingo
  • Kaisa Korhonen/Unipid
  • Kaisa Lähdepuro/ sosiaali- ja terveysministeriö
  • Katri Suomi/Kirkon ulkomaanapu
  • Laura Blomberg/Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Olli Turunen/Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Marjukka Mähönen/maa- ja metsätalousministeriö
  • Marjaana Kokkonen/ympäristöministeriö
  • Pia Björkbacka/SAK
  • Sirpa Sarlio/sosiaali- ja terveysministeriö
  • Toni Jokinen/Suomen Punainen risti

Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön ”neksus” -ryhmä

Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä suuntautuu hauraille alueille, mutta ilmastonmuutos, pakolaisuus ja koronapandemian kaltaiset kriisit ja niiden vaikutukset koettelevat myös vakaampia maita. Suomi tunnetaan myös sitoutuneena humanitaarisen avun antajana ja maana, joka pyrkii vahvistamaan ulkopoliittista vaikuttavuutta ja kansainvälistä profiiliaan rauhantyöllä. Edellytykset näiden toimien yhä tiiviimmälle ja koordinoidummalle yhteistyölle ovat olemassa ja niille on kasvava käytännön tarve. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. KPT:n tavoitteena on tukea tämän kirjauksen toimeenpanoa, ja teema nousi KPT:n työohjelmaan jäsentemme toiveesta.

Neksus -ryhmä aloitti toimintansa kesäkuussa 2020

KPT:n kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön ”neksus” -ryhmä aloitti toimintansa kesäkuussa 2020. Ryhmän tavoitteena on eri toiminnot ja toimijat yhdistävän ”neksus-ajattelun” selkeyttäminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä poliittisen omistajuuden vahvistaminen. Ne lisäävät Suomen vaikuttavuutta ja kykyä vastata erityisesti pitkittyneiden konfliktien keskellä elävien ihmisten tarpeisiin ja vahvistavat erityisesti kaikkein haavoittuvimpien oikeuksia. Tähän Suomella on myös oikeudellinen velvoite OECD:n kehitysapukomitean DACin jäsenenä.

Asiantuntijaryhmä tekee vaikuttamistyötä teeman tiimoilta ja tuottaa konkreettisia suosituksia sisältävän julkaisun (12/2020). Suositukset osoitetaan ulkoministeriölle, valtioneuvostolle, eduskunnalle ja puolueille.

Ryhmän vetäjät

  • Anisa Doty ja Marikki Stocchetti

Jäsenet

  • Inka Hopsu/KPT:n pj. kansanedustaja (vihr)
  • Eva Biaudet/kansanedustaja (rkp)
  • Antero Eerola/kansanedustaja (vas)
  • Elina Korhonen/Väestöliitto
  • Hanna Klinge/CMI
  • Jaana Hirsikangas/Suomen UNWomen
  • Jussi Kanner/Demo ry
  • Ulla Järvelä-Seppinen/ulkoministeriö
  • Eija Alajarva/KUA, Maria Suoheimo/SPR
  • Miikka Niskanen/Suomen WorldVision
  • Helena Laukko/Suomen YK-liitto
  • Marjo Heinonen/Abilis ry
  • Niina Tenhio/Fingo
  • Olli Ruohomäki/ulkoministeriö
  • Kalle Sysikaski/Rauhanliitto

Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja syrjimättömyys Suomen kehityspolitiikassa -asiantuntijaryhmä

KPT:n jäsenistä koostuva ihmisoikeusperustaisuutta Suomen kehityspolitiikassa tarkastelevan ryhmän tarkoituksena oli tehdä tutuksi ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, sen lisäarvoa ja haasteita. Ryhmän laatimassa julkaisussa tarkastellaan myös ihmisoikeusperustaisuuden tilaa Suomen kehityspolitiikassa ja tarjotaan suosituksia sen vahvistamiseksi tulevilla hallituskausilla. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti poliittisille päättäjille ja kehityspolitiikasta vastaaville virkamiehille, mutta myös laajemmin muille kehityspolitiikan ja -yhteistyön parissa toimiville tai teemasta kiinnostuneille tahoille. Ihmisoikeusperustaisuus liittyy oleellisesti Suomen globaaliin vastuuseen ja vaikuttavuuteen, erityisesti suhteessa kaikkein köyhimpiin maihin ja haavoittuvimmissa tilanteissa eläviin ihmisiin ja ryhmiin. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n ketään ei jätetä -periaate on työn keskeinen ohjenuora.

Vaikka kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuus on vahvistunut ja ihmisoikeudet osataan huomioida entistä huolellisemmin, ryhmä peräänkuuluttaa Suomelta lisää kunnianhimoa. Jatkossa yhä suuremman osan kehityspolitiikasta tulisi olla aktiivisemmin
ihmisoikeuksia edistävää ja ihmisoikeushaasteisiin tarttuvaa. Toimintaympäristöjen muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi, konfliktien pitkittyminen, ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät katastrofit ja ihmisoikeuksien kasvava kyseenalaistaminen kasvattavat entisestään ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tarvetta ja merkitystä. Kiristyvässä globaalissa tilanteessa on tärkeää varmistaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyy vahvasti ihmisoikeusperustaisena yli hallituskausien.

KPT:n asiantuntijaryhmän työ täydentää syksyllä 2022 käynnistynyttä ulkoministeriöön toimeksiantamaa evaluointia ja tukee ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamista kehityspolitiikassa ja ulkoministeriön toiminnassa. Asiantuntijaryhmää fasilitoi FIANT Consulting Oy (Jaana Vormisto ja Elina Tran-Nguyen) sihteeristön tuella. Ryhmän työ päättyi tammikuussa 2023.

Ryhmän vetäjät:

  • Jaana Vormisto ja Elina Tran-Nguyen / FIANT Consulting Oy

Ryhmän jäsenet:

  • Elina Korhonen/Väestöliitto
  • Eppu Mikkonen/Fingo
  • Eva Biaudet/rkp
  • Eva-Marita Rinne-Koistinen/Kirkon Ulkomaanapu
  • Hanna Klinge/CMI
  • Kalle Sysikaski/Rauhanliitto
  • Kim Remiz/KIOS
  • Mari Koistinen/SPR
  • Marianne Laxén/Rauhanliitto
  • Marikki Karhu/KPT:n pääsihteeri
  • Nea-Mari Heinonen/ulkoministeriö
  • Päivi Kantanen/TEM
  • Suvi Virkkunen/SPR
  • Tarja Valtonen/SASK
  • Tiina Markkinen/ulkoministeriö

Demokratia ja kansalaisyhteiskunta -asiantuntijatyöryhmä

KPT:n kauden 2020-2023 viimeisen työryhmän aiheena on demokratia ja kansalaisyhteiskunnan tila. Työryhmän tuottamassa julkaisussa tarkastellaan muun muassa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan välistä suhdetta, Suomea demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tukijana sekä annetaan suosituksia valtioneuvostolle ja poliittisille päätöksentekijöille.

Ryhmän vetäjä:

  • Teppo Eskelinen / Itä-Suomen yliopisto

Ryhmän jäsenet:

  • Anna Antila / DEMO
  • Anne Tarvainen / WWF
  • Elina Korhonen / Väestöliitto
  • Eva-Marita Rinne-Koistinen / KUA
  • Helena Laukko / YK-liitto
  • Henri Onodera / Unipid
  • Ilmari Nalbantoglu / Fingo
  • Jaakko Jakkila / ulkoministeriö
  • Jaana Hirsikangas / UNWomen
  • Kim Remitz / KIOS
  • Laura Kurki / Suomen Yrittäjät
  • Lotta Valtonen / ulkoministeriö
  • Marikki Karhu / KPT pääsihteeri
  • Taru Savolainen / Kestävän kehityksen toimikunta