KPT:n tehtävät

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan pysyvä neuvoa-antava elin, jonka toiminta perustuu valtioneuvoston asetukseen Kehityspoliittisesta toimikunnasta (1071/2019). KPT:n tarkoitus on kehityspolitiikan vaikuttavuuden vahvistaminen ja kehityspoliittisen vuoropuhelun edistäminen. Asetus antaa toimikunnalle viisi päätehtävää: 

  1. muodostaa puolueiden ja sidosryhmien yhteistä näkemystä kehityspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä 
  2. seurata ja analysoida Suomen kehityspoliittisten linjausten ja Suomen kansainvälisten sitoumusten toteutumista 
  3. edistää kestävää kehitystä tukevaa päätöksentekoa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla politiikkalohkoilla 
  4. tehdä suosituksia valtioneuvostolle kehityspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta
  5. tehdä tunnetuksi kehityspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä

Toimikaudella 2020-2023 on laajat päätavoitteet

Ulkoministeriön laatimassa KPT:n jäsenistön asettamiskirjeessä on nimetty toimikauden yleiset päätavoitteet, joita ovat muun muassa:

  • keskeisten kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten (ml. Pariisin ilmastosopimus) sekä hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanon seuranta
  • kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen kansallisessa päätöksenteossa
  • kestävään kehitykseen liittyvän globaalin vastuun tunnetuksi tekeminen
  • suositusten antaminen näistä teemoista koko valtioneuvostolle
  • sidos- ja intressiryhmien sekä erityisesti parlamentaarisen yhteistyön edistäminen kehityspoliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja sitouttamiseksi kestävän kehityksen tavoitteisiin
  • yhteistyö kehitysyhteistyön evaluoinnin ja tutkimuksen kanssa kehitysyhteistyön laadun ja tuloksellisuuden parantamiseksi

Asetuksen toimikunnalle määrittämät tehtävät muodostavat laajan kokonaisuuden, joita KPT voi toteuttaa eri neuvonannon rooleissa. Niitä ovat:

  • suunnitteluvaiheen neuvonanto, erilaiset politiikka-analyysit ja toimeenpanon arviot, joissa KPT antaa suosituksia. 
  • vuoropuhelu eri toimijoiden välillä, joka on olennainen osa KPT:n toimintamallia, näkemystenvaihtoa ja kannanmuodostusta.
  • viestintä toimikunnan käsittelemistä teemoista, tavoitteista ja suosituksista sekä neuvonannon kohteille, poliittisille päättäjille että mahdollisuuksien mukaan laajemmalle yleisölle. 

KPT on mukana useissa kehityspolitiikan ajankohtaisissa prosesseissa ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan niissä. Näitä ovat esimerkiksi selontekojen päivitykset, merkittävien kehityspoliittisten linjausten ja toimintaohjelmien/ohjeiden laadinta sekä kehitysrahoituksen seuranta. Lisäksi aktiivinen yhteistyö UM:n evaluointiyksikön kanssa uusien evaluointien suunnittelussa sekä valmiiden evaluointien suositusten edistäminen hyödyttävät kaikkia osapuolia.

Ankkuriteemat määrittävät työn painopisteet

Toimikunta valitsee itselleen toimikauden pää- eli ns. ankkuriteemat ja niihin liittyvät konkreettiset tavoitteet. Teemavalinnat heijastavat sekä kansallisen että kansainvälisen toimintaympäristön suuntauksia ja tarpeita. Näistä tarkemmin KPT:n työohjelmassa sekä asiantuntijaryhmien sivuilla.