”On hienoa, että Suomella on kansanedustajia, asiantuntijoita, virkamiehiä,kansalaisjärjestötoimijoita ja tutkijoita yhdistävä verkosto, jossa voimme käsitellä yhdessä kansainvälisiä kestävän kehityksen kysymyksiä ja kehitysyhteistyötä. Perinteiset rajat ylittävä dialogi ja kannanmuodostus avartavat ajattelua, parantavat päätöksenteon laatua ja lisäävät sen avoimuutta.”
– Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajisto
KPT:n vuoden ensimmäinen täysistunto keskittyi Suomen kehitysrahoitukseen, sen rakenteeseen,muotoihin ja suuntauksiin. Käytiin […]
Millaista on maapallon kantokykyä ja hyvinvointia vahvistava politiikka ja päätöksenteko? Kuinka saavutamme […]
Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) Kestävän kehityksen rahoitusmurros –selvitystyössä kartoitettiin syksyllä 2022 suomalaisten toimijoiden […]
13 huhtikuu
25 toukokuu
8 kesäkuu
14 syyskuu
12 lokakuu
16 marraskuu
Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava neuvoa-antava elin. Se seuraa systemaattisesti ja laaja-alaisesti kehityspolitiikkaa osana kestävän kehityksen toimeenpanoa. Toimikunnan erityisenä tavoitteena on vahvistaa kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja vuoropuhelua Suomessa. KPT:n toiminta perustuu valtioneuvoston asetukseen Kehityspoliittisesta toimikunnasta (1071/2019). Toimikunnan jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista. Lisäksi toimikunnassa on asiantuntijajäseniä eri ministeriöistä ja sidosryhmistä. KPT jatkaa tiivistettyä yhteistyötä Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan kanssa myös tällä toimikaudella (2020-2023).
Lue tiedote ulkoministeriön sivuilta toimikunnan asettamisesta
Kehityspolitiikan tarkoitus on vähentää maailmanlaajuista köyhyyttä ja eriarvoisuutta Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten, sitoumusten ja periaatteiden mukaisesti. Se kattaa kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun sekä eri hallinto- ja toimialat ylittävän yhteistyön kestävän kehityksen edistämiseksi. Kehityspolitiikka suuntautuu erityisesti köyhille ja haavoittuvimmille alueille, mutta sen kautta vaikutetaan myös päätöksentekoon kansainvälisillä foorumeilla. Voisikin sanoa, että kehityspolitiikassa on kyse Suomen globaalista vastuusta ja vaikuttamisesta.
YK:n Kestävän kehityksen Agenda2030, sen tavoitteet ja ihmisoikeudet muodostavat kehityspolitiikan perustan. Suomen tavoitteita täsmentävät hallituskausittain laadittavat kehityspoliittiset ohjelmat. Kehityspolitiikka on osa Suomen ja EU:n ulkosuhteiden kokonaisuutta. Sillä on myös tärkeä tehtävä vahvistaa kestävää kehitystä tukevaa johdonmukaisuutta muilla politiikka-aloilla ja tuoda Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä taloudellisiin ulkosuhteisiin kestävän kehityksen näkökulma.
