Historia

KPT:n historia

Ensimmäinen Suomen ja kehitysmaiden suhteita käsittelevä neuvottelukunta, Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta TALKE, perustettiin vuonna 1979. Se koottiin puolueiden ja etujärjestöjen edustajista. TALKE toimi ulkoministeriön neuvoa-antavana elimenä.

Vuonna 1992 neuvottelukunnan nimi ja mandaatti muutettiin Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnaksi (KESU) ja sen toiminta pyrki kattamaan aiempaa laajemmin Suomen kehitysmaasuhteisiin liittyvät asiat. Neuvottelukunta seurasi ja arvioi Suomen kehitysyhteistyötä, rahoitusta, kauppaa ja muita taloussuhteita, maatalouspolitiikkaa sekä kysymyksiä, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, naisten asemaan, kulttuuriin, demokratian edistämiseen ja ympäristönsuojeluun. Se myös painotti tarvetta johdonmukaisuuteen eri politiikan aloilla. KESU antoi lausuntoja merkittävimmistä ulkoministeriön eduskunnalle tai valtioneuvostolle tekemistä esityksistä, kuten strategioista, periaateohjelmista ja vuosittaisista valtuuspäätöksistä. Lausuntojen lisäksi neuvottelukunta teki ehdotuksia, suosituksia ja kannanottoja kaikista sen toimialaan liittyvistä kysymyksistä sekä järjesti seminaareja, teetti selvityksiä ja tuotti julkaisuja. KESUn jäsenet edustivat poliittisia puolueita kulloistenkin parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti, kehitysyhteistyön ja kehityskysymysten parissa toimivia yhteisöjä ja liike-elämää. Varsinaisia jäseniä oli 14, joista kaikille oli nimetty henkilökohtainen varajäsen.

Vuonna 2003 neuvottelukunta muuttui nykyiseksi Kehityspoliittiseksi toimikunnaksi (KPT) ja sen toimialue laajeni; siinä missä TALKE ja KESU toimivat nimenomaisesti ulkoministeriön neuvoa-antavina eliminä, on KPT koko Suomen kehitysmaapolitiikan neuvoa-antava toimielin. KPT antaa lausuntoja paitsi ulkoministeriön, myös muun valtionhallinnon toimista kehityspolitiikan saralla. Samalla toimikunnan mandaattia keskitettiin vielä selkeämmin edistämään kehityspoliittista johdonmukaisuutta. KPT:n jäsenistössä ovat edustettuina poliittiset puolueet, kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, tutkimus, maatalous ja ammattiliitot. Lisäksi toimikunnassa on asiantuntijajäseniä muun muassa ulkoministeriöstä ja muista ministeriöistä.