Tiedote 66/2009
2.3.2009
Vuoden 2009 voi odottaa olevan monella tavalla merkityksellinen Suomen kehityspolitiikassa. Ruoka-, energia- ja finanssikriisien sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat vahvimmin kaikkein köyhimpiin, joiden avun tarve vain kasvaa. Kehityspoliittinen toimikunta haluaa muistuttaa Suomen hallitusta ottamaan huomioon kriisien kehitysmaille asettamat haasteet sekä pitämään kiinni sitoumuksistaan korottaa kehitysrahoitustaan. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoitustaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
Rahoitus laski edellisen laman aikaan kaikissa Pohjoismaissa, mutta siinä kun muut maat ovat kirineet kiinni entisiä avustusmääriään, on Suomen rahoituksen nousu ollut vähäistä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kansainväliseen uskottavuuteen. Suomen pohjoismaisittain matalalla rahoitustasolla voi olla merkitystä myös maamme YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjassa. “Nyt maailmanlaajuisen talouskriisin aikaan on rakennettava vakaampaa maailmantaloutta myös edesauttamalla juuri kaikista köyhimpien maiden kehittymistä”, toteaa toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen.
Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus kehitysyhteistyövaroin. Kehitysyhteistyövarojen suuntaamisesta on olemassa selkeät kansainväliset kriteerit, joita tulee noudattaa. Näiden mukaan kehitysyhteistyövaroilla voidaan rahoittaa siviilikriisinhallintaa, muttei merkittävästi sotilaallista kriisinhallintaa. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen toteaa, että “perinteinen kehitysyhteistyö, siviili- ja sotilaskriisinhallinta sekä humanitaarinen apu ovat kaikki keskeisiä keinoja, joilla vaikutetaan aseellisten konfliktien estämiseen, lopettamiseen ja jälleenrakentamiseen”. “Määrärahakeskustelun sijaan pitäisikin kiinnittää huomiota näiden toimintojen tehokkaampaan koordinoimiseen”, sanoo Suomalainen.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen kaipaavat lisäresursseja. Toimikunta kannustaa Suomen hallitusta kehittämään ja tukemaan uusia, ilmastonmuutoksen seurausten vähentämiseen tarkoitettuja rahoituslähteitä. Edes nykyisen vauraustason säilyttäminen edellyttää enemmän resursseja kuin on aiemmin arvioitu, ja suoraan ilmastonmuutokseen kohdistetut varat eivät saa syrjäyttää köyhyyden vähentämisen tavoitetta. Toimikunnan mielestä kehitysyhteistyövaroin ei myöskään tule tukea teollisuusmaiden päästövähennysoikeuksien ostoa.
Lisätietoja: kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen, puh. 040 357 6241, ja kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Juha Vuorenkoski, puh. 040 357 6269
Kehityspoliittinen toimikunta järjesti eduskunnassa julkisen kehitysrahoituksen tarpeita ja haasteita käsittelevän seminaarin maanantaina 2.3.2009. Seminaarin ohjelma osoitteessa www.kehityspoliittinentoimikunta.fi.
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston 1.10.2007 asettama neuvoa-antava elin. Se seuraa ja arvioi toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla ja näillä tehtäviä keskeisiä päätöksiä. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimii Nina Suomalainen (kok.) ja siihen kuuluu 21 jäsentä. Jäsenet edustavat poliittisia puolueita, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä tutkimusmaailmaa.