Lausunnot, 26.8.2008
Helsingissä, 26.8.2008
Hyvät ministerit Matti Vanhanen, Jyrki Katainen, Paavo Väyrynen, Alexander Stubb ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen
Kehityspoliittinen toimikunta on tutustunut valtiovarainministeriön 2009 talousarvioesitykseen ja haluaa nostaa esiin kolme erityistä huolenaihetta koskien kehitysyhteistyövarojen määrää ja kohdentamista: siviilikriisinhallinnan määrärahat, Finnfundin kaivattu pääomalisäys ja kasvavien kehitysyhteistyövarojen hallinnon resurssit. Lisäksi huolenaiheena on Suomen kansainvälisten kehitysmäärärahasitoumusten saavuttaminen tulevina vuosina.
Ulkoasiainministeriö on esittänyt siviilikriisinhallinnan määrärahoja nostettavan 18,48 miljoonaan euroon, joka kattaisi 150 henkilötyövuotta. VM on esityksessään pudottanut rahoituksen 14,557 miljoonaan euroon, joka vastaa 100 henkilötyövuotta. Ulkoasiainministeriön esitys pohjautuu laajapohjaisen siviilikriisinhallinnan strategiaa pohtineen työryhmän yksimieliseen esitykseen. Siviilikriisinhallinta on diplomatian, sotilaallisen kriisinhallinnan, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön ohella tärkeä ja välttämätön keino edistää turvallisuutta ja vakautta. Viime viikkojen tapahtumat ovat jälleen osoittaneet, että turvallisuus ja vakaus eivät ole itsestäänselvyyksiä. On Suomen etujen mukaista osallistua aktiivisesti ja riittävin voimavaroin myös siviilikriisinhallintaan ja nostaa Suomen kansainvälistä panostusta tässä.
Ulkoasiainministeriö on esittänyt Finnfundille (Teollisen yhteistyön rahasto OY) 15 miljoonan euron pääoman korottamista. Valtiovarainministeriö on omassa esityksessään poistanut pääoman korottamisen ja lisännyt vastaavat summan humanitaariseen työhön. Finnfund on yksi niistä työvälineistä, joilla kehitysyhteistyövaroilla pystytään tukemaan kehitysmaiden talouselämän ja tuotannon kehitystä. On ensiarvoista, että kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan myös toimintaan, jolla tuetaan suoraan kohdemaiden taloudellista kehitystä. Kehityspoliittinen toimikunta suosittelee, että Finnfundin pääomakorotus toteutetaan.
Kehitysyhteistyövarat tulevat nousemaan merkittävästi tulevina vuosina sekä hallitusohjelman että ensi vuotta koskevan talousarvioesityksen mukaisesti. Laadukkaan ja vaikuttavan kehitysyhteistyön edellytys on riittävät hallinnointivoimavarat. Kasvavien määrärahojen tuloksekas käyttö edellyttää asiantuntevaa hallintohenkilöstöä. Valtiovarainministeriö on talousarvioesityksessään torjunut osittain ulkoasiainministeriön ehdottaman lisäyksen hallinto- ja toimintamenoihin, joilla on tarkoituksena kehittää ja vahvistaa kehitysyhteistyön hallintoa. Ulkoministeriön ehdottama 4,113 miljoonan euron lisäys perustuu nk. viiden prosentin rahoihin. Valtiovarainministeriö on esittänyt vain 800 000 euroa lisärahoituksesta.
Toimikunnan käsityksen mukaan VM ja UM ovat sopineet aiemmin kehysneuvottelujen yhteydessä siitä, että kehitysyhteistyövarojen kasvusta viisi prosenttia voidaan käyttää hallinnon kehittämiseen. Kehitysyhteistyön haasteet ovat tutut eikä sitä voida pitää helpoimpana valtionhallinnon alana. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteita ei tulisi soveltaa hallinnonalaan, jossa samaan aikaan pyritään mittavaan panosten ja tuotosten kasvuun ja jossa lisämäärärahoja voidaan perustellusti kohdentaa myös hallinnon vahvistamiseen. Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden takaamiseksi ulkoasiainministeriössä on voitava turvata tarvittavat ja riittävät resurssit kehityspolitiikan ja -yhteistyön suunnittelulle, toimeenpanolle ja varojen käytön valvonnalle. Esitämme, että hallinto- ja toimintamenoja kasvatetaan ulkoasiainministeriön esityksen mukaisesti.
Toimikunnan huolenaiheena on myös Suomen kansainvälisten kehitysmäärärahasitoumusten saavuttaminen tulevina vuosina. Näitä ovat EU:n yhteinen tavoite 0,51 % taso bruttokansantulosta 2010 mennessä ja 0,7 % taso vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2009 määrärahojen, 910,1 miljoonan euron tason bktl:sta arvioidaan nykyisessä esityksessä olevan 0,46 %. On merkittävä haaste onnistutaanko puolen prosentin nostossa vuodesta 2009 vuoteen 2010. Määrärahojen onnistuneelle käytölle on olennaista ennakoitavuus käytettävissä olevista varojen määrästä.
Kehityspoliittisen toimikunnan tänä kesänä valtioneuvostolle ja eduskunnalle antama lausunto Suomenkehityspolitiikan tila 2008 nostaa esiin mainitut kysymykset. Arvio on toimitettu teille.
Kehityspoliittisen toimikunnan puolesta,
Nina Suomalainen
Puheenjohtaja