KPT: Suomi voi vaikuttaa globaalin ruokaturvan vahvistamiseen

24.6.2021

KPT:n analyysiraportin julkistamistilaisuudessa keskusteltiin globaalia ruokaturvaa vahvistavista keinoista. YK:n huippukokouksesta toivotaan lisävauhtia ruokajärjestelmien uudistamiseen.

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) julkaisi perjantaina 18.6. analyysiraportin, joka avaa ajankohtaisia ja globaalin kehityksen kannalta kriittisiä ruokaturvakysymyksiä ja niiden moninaisia kytkentöjä.

Voit katsoa tilaisuuden tallenteen alta:

KPT:n webinaarin avannut toimikunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) sanoi, että analyysin tavoitteena on nostaa näitä teemoja esille kansallisessa – ja erityisesti parlamentaarisessa – keskustelussa, päätöksenteossa ja kestävän kehityksen toimeenpanossa.

KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr.)

”Keskitymme teemoihin, joissa Suomella on vaikuttavuutta ja vastuuta kansainvälisesti, erityisesti suhteessa köyhimpiin maihin ja haavoittuvimmissa tilanteissa eläviin ihmisiin ja ryhmiin”, Hopsu sanoi.

Huippukokouksesta vauhtia ruokaturvan parantamiseen

Syyskuussa järjestettävä YK:n ruokajärjestelmähuippukokous tekee ruokaturvan parantamisesta entistä ajankohtaisemman teeman. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) huomautti videotervehdyksessään, että maailman ruokajärjestelmä kangertelee pahasti. Se ei pysty tällä hetkellä täyttämään tehtäväänsä ja tarjoamaan ruokaturvaa kaikille.

”Huippukokous on ratkaisukeskeinen kokous, joka lähettää vahvan viestin muutoksen tarpeesta ja parannuskeinoista.”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd.).

Skinnarin mukaan Suomen erityisenä tavoitteena on edistää kouluruokailua ja sen rahoitusta maailmanlaajuisesti. Hänet on nimetty Maailman ruokaohjelman WFP:n kouluruokalähettilääksi, jonka tehtävänä on koota kansainvälinen toimintaryhmä kouluruokailun lisäämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jyri Ollila sanoi, että ruokajärjestelmähuippukokouksesta on tulossa kaikkein aikojen osallistavin kansainvälinen huippukokous. Erilaisia dialogitapahtumia eri tasoilla järjestetään yli 900 ympäri maailman.

Varsinaisista sisältökysymyksistä sovitaan ennen huippukokousta järjestettävässä ministerikokouksessa.

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa mukana olivat Kimmo Ohtonen (juontaja), Mika Jalava, Jyri Ollila, Marja Innanen ja Satu Santala.

”Oleellista on systeemitason tarkastelu, jossa otetaan huomioon ruokaturvaan vaikuttavat asiat kokonaisuutena ja niiden keskinäisriippuvuudet. Suomessa tähän on totuttu, mutta globaalisti kyse on vallankumouksellisesta lähestymistavan muutoksesta korkean tason kokouksessa”, Ollila sanoi.

EU keskeinen vaikuttamiskanava Suomelle

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala huomautti, että politiikkavaikuttaminen ruokaturvan kehittämisessä ei ole vain maatalouden rahoitusta. Myös esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen ja ihmisoikeuksien edistämisen yhdistäminen ruokaturvan parantamiseen on tärkeää.

Kansainvälisessä vaikuttamisessa Santala nosti esille erityisesti EU:n, jonka kautta kanavoituu 20 prosenttia Suomen kehitysrahoituksesta. ”EU:n ulkosuhteiden painopisteet ja rahoituksen suunnittelu ovat olennainen osa vaikuttamistyötä. Hyvä esimerkki ovat EU:n prioriteetit tulevassa huippukokouksessa.”

Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen korosti kehitysmaiden omien ruokajärjestelmien ja tuotannon kehittämistä, jotta riippuvuutta ulkomailta tuodusta ruoasta saadaan vähennettyä.

”Samalla nostetaan resilienssiä ilmastonmuutokseen varautumisessa.” Innasen mielestä Suomi voi tukea köyhien maiden ruokaturvan kehitystä omalla osaamisellaan esimerkiksi elintarviketurvallisuudessa sekä satotasojen ja tuottavuuden nostamisessa. Globaalien kysymysten painoarvoa on tarkoitus lisätä myös Suomen kestävän kehityksen toimeenpanossa tällä kaudella

Hauraimmat alueet vaativat erityishuomion

Suomen Punainen Ristin katastrofiriskien hallinnan asiantuntija Toni Jokinen sanoi, että kansalaisjärjestöjen tärkein tavoite on köyhien maiden oman kapasiteetin ja resilienssin eli sopeutumiskyvyn vahvistaminen ruokaturvaan liittyvissä asioissa.

”Muutosten tarve on kiireellisin hauraimmilla alueilla.”

Toisessa paneelikeskustelussa mukana olivat Kimmo Ohtonen (juontaja), Helena Airaksinen, Anne Arvola, Anne-Mari Virolainen sekä Toni Jokinen.

Jokisen mielestä hauraat alueet tarvitsevat riittävän pitkäkestoista tukea ja rahoitusta, jotta ihmisillä on mahdollisuus tuottaa itse ruokaa ja kehittää keinoja, joilla voidaan vastata satomenetysten kaltaisiin riskeihin.

Jokinen huomautti, että konfliktialueilla ruoka voi myös olla konfliktin osapuolten käyttämä väline.

”Siksi Suomen ruokaturvan järjestelmällisen parantamisen tulee olla osa myös Suomen ´ruokaturvadiplomatiaa´, jolla edistetään kaikkien pääsyä ruokaan.”

Lue koko raportti: KPT_ruokaturva_raportti (pdf)

Lue raportin tiivistelmä: KPT_ruokaturva_tiivistelmä (pdf)

Raportin esitelmä: KPT_ruokaturva_esitelmä (pdf)

Raportti pähkinänkuoressa (pdf)

Takaisin arkistoon