Vuoden 2022 turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön heikkenemisen ja sitä seuranneen Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomen Nato-integraatio on noussut entistä keskeisemmäksi ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Suomen turvallisuuspolitiikan painopiste on siirtynyt Naton pelotteen ja yhteisen
puolustuksen tukemiseen. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -työssä (Women Peace and Security, WPS) ei vielä ole reagoitu tähän muutokseen. Vastaavasti Natossa sotilaallisen kriisinhallinnan merkitys, jossa WPS-työtä on merkittävästi kehitetty vuosikymmenten aikana, on suhteellisesti vähentynyt. Nato on kuitenkin jo siirtänyt huomion siihen, miten WPS-työtä voitaisiin jatkossa edistää osana Naton pelotetta ja
yhteistä puolustusta. Muuttuvassa tilanteessa Natossa pohditaan WPS-agendan uudelleen priorisointia.
Suomella olisi tähän kehitystyöhön annettavaa aikaisempaan osaamiseen pohjautuen. Tässä Suomen tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti omaa WPS-osaamistaan ja laajempaa poliittista pääomaansa.Tässä keskustelupaperissa pyritään tunnistamaan konkreettisia toimia, joilla Suomi voi edistää UTP:n mukaisesti kunnianhimoista lähestymistapaa Naton Naiset, rauha ja turvallisuus -kokonaisuuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikkansa kautta. Tämä keskustelupaperi perustuu Suomen ulkoministeriön yhteydessä toimivan Kehityspoliittisen toimikunnan toimeksiantoon. Se on toteutettu kolmen riippumattoman ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijan yhteistyönä toimikunnan ohjauksessa marras–helmikuussa 2024–2025.