30.11.2017 Täysistunnossa keskusteltiin kansalaisjärjestöjen evaluaatiokierroksesta ja avattiin eri näkökulmia arvioprosessiin, tuloksiin sekä ohjelmatuen tulevaisuuteen. Ulkoministeriön teettämä riippumaton arvion 22 suomalaisen kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöstä on ollut viime vuosien merkittävimpiä evaluaatiohankkeita. Se julkaistiin kolmessa eri osassa vuosien 2016-2017 aikana. Evaluaatiokokonaisuus valmistui syyskuussa 2017. Sen synteesiraportti vetää yhteen havainnot järjestöjen kehitysyhteistyöohjelmista ja ohjelmatuesta rahoituskanavana. Evaluaation kokonaistulos on ohjelmatukijärjestöjen kannalta positiivinen. Se osoittaa, että järjestöt tekevät pääsääntöisesti kustannustehokkaasta työtä ruohonjuuritasolla. Arvio toteaa, että järjestöjen työ on tuottanut hyviä tuloksia erityisesti palvelujen tarjoamisessa ihmisille, joita muu kehitysyhteistyö ei tavoita. Järjestöt pystyvät myös toimimaan vaikeissa olosuhteissa, kuten hauraissa valtioissa. Ohjelmatuki on instrumenttina lisännyt kansalaisjärjestöjen ja Suomen julkisen sektorin toteuttaman kehitysyhteistyön täydentävyyttä. Alustuspuheenvuoron pitivät yksikönpäällikkö Jyrki Pulkkinen / UM/EVA-11 sekä ohjelmavirkamies Sanna Pulkkinen / UM/EVA-11. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta puhuivat Marko Ulvila, Siemenpuusäätiö, Julia Ojanen, Plan International Suomi ja Timo Lappalainen KEPA/Jussi Kanner Kehys ry. Kommenttipuheenvuoron piti yksikönpäällikkö Jyrki Nissilä UM kansalaisyhteiskuntayksiköstä.
24.11.2017 Yhteisistunto Kestävän kehityksen toimikunnan kanssa: Hallituksen Agenda2030 selonteossa ja eduskunnan selontekoa koskevassa kannanotossa peräänkuulutetaan politiikkajohdonmukaisuuden edistämistä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Sen vieminen käytäntöön on kuitenkin haasteellista. Yhteisistunnossa pohdittiin sitä, mitä kestävän kehityksen edellyttämä johdonmukaisuus merkitsee ja miten se näkyy toimikuntien toiminnassa. Kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja, ministeri Kimmo Tiilikainen avasi hallituksen toimia, joilla lisätään johdonmukaisuutta mm. valtion talouden ja toiminnan suunnittelussa, julkisissa hankinnoissa, ilmastopolitiikassa ja vienninedistämistyössä. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi pohti, miten Suomen kehityspolitiikasta voisi tehdä entistä johdonmukaisempaa suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku kertoi, mitä johdonmukaisuus merkitsee ulkoasianhallinnossa ja Suomen ulkoisessa toiminnassa. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki esitteli, miten valtion budjettisuunnittelussa voidaan huomioida kestävän kehityksen tavoitteita. Lisäksi tilaisuudessa kuultiinia esimerkkejä kestävän kehityksen kumppanuuksista ja yritysten yhteiskuntavastuusta. Niitä esittelevät kestävä kehityksen toimenpidesitoumuksensa valossa Aalto yliopisto ja Fazer Group.