Kehityspoliittinen toimikunta antoi lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle 27.10.2021. Lausunto koskee hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 ja sen kansainvälisen kehitysyhteistyön osuutta (HE 146/2021 vp).
Kehitysrahoitus on osa Suomen kestävän kehityksen rahoitusta ja budjetointia, mutta Suomen rahoitusosuus ei edelleenkään vastaa kansainvälisiä sitoumuksia, joiden täyttämistä Suomi on lykännyt kolme vuosikymmentä. Hallitusohjelmaan on kirjattu 0,7 %:n bruttokansantulotavoite, mutta tavoitteen saavuttamista aikatauluttavan kehitysrahoitustiekartan puuttuminen herättää huolta Suomen kansainvälisestä uskottavuudesta.
Valtionvarainministeriön talousarvioehdotuksessa kehitysyhteistyövarat ovat kokonaisuudessaan ensi vuonna noin 1,27 miljardia euroa. Tämä vastaisi noin 0,49 %:n osuutta bruttokansantulosta. Rahoituksen laskeva suunta on hallitusohjelman, Suomen kansainvälisten sitoumusten ja kehitysmaita koettelevan koronapandemian valossa epäjohdonmukainen.
Suomen kehityspoliittisen selonteon tavoitteet, joita kehitysyhteistyön rahoituksella toteutetaan, ovat laajoja ja kunnianhimoisia. Tuloksellinen, kestävän kehityksen Agenda2030:n mukainen toiminta vaatii toteutuakseen pitkäjänteisen rahoituspohjan, rahoitusta ohjaavien periaatteiden selkeyttä sekä riittävät henkilöresurssit. Lisäksi päätöksenteon seuranta hyötyisi entistä vahvemmasta tilastoviestinnästä ja tiedon avoimemmasta saatavuudesta.