Vuosiarvio 2013

Toimikunnan vuosiarvio: Suomen kehityspolitiikan tila 2013 – Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia (PDF, 38 sivua, 1,9 Mt)

Ihmisoikeuksien korostaminen kannattaa

Ihmisoikeuksien korostaminen Suomen kehityspolitiikassa on perusteltua, ja niitä painottavan uuden linjauksen toimeenpano on lähtenyt hyvin käyntiin. Parantamisen varaa on kuitenkin siinä, kuinka hyvin ihmisoikeuskysymyksiä tunnistetaan ja kuinka hanakasti Suomi on niihin valmis tarttumaan, arvioi kehityspoliittinen toimikunta (KPT) vuosiarviossaan.

KPT:n mukaan ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on otettu varsin hyvin huomioon uusissa linjauksissa ja ohjeistuksissa, joita hallituksen vuoden 2012 kehityspoliittisen toimenpideohjelman jälkeen on laadittu. Tämä näkyy myös kahdenvälisen kehitysyhteistyön pohjaksi laadituissa maaohjelmissa, joiden mukaan Suomi pyrkii suuntaamaan tukensa köyhimmille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville väestöryhmille. Myös YK-järjestöissä ja kehityspankeissa Suomi on pitänyt ihmisoikeuskysymyksiä vahvasti esillä.

KPT:n mielestä ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan tarjoamat työkalut tulee kuitenkin ottaa tehokkaampaan käyttöön. Maaohjelmien ihmisoikeusanalyysia tulee syventää ja strategista yhteistyötä paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa lisätä. Lisäksi tärkeää on ulkoasiainhallinnon osaamisen vahvistaminen sekä seuranta- ja raportointimenetelmien kehittäminen.

KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen sanoo, että poliittisessa keskustelussa kumppanimaiden kanssa Suomen tulee olla valmis nostamaan esille myös vaikeita asioita. Vuoropuhelussa on kuitenkin hyvä pyrkiä rakentavuuteen ja käytännönläheisyyteen. ”Ei ole hedelmällistä jääräpäisesti vaatia kumppania hyväksymään tiettyä näkemystä. On varauduttava mahdollisiin ristiriitoihin ja etsittävä tapauskohtaisesti parhaat toimintatavat erilaisissa maissa ja tilanteissa”, Jääskeläinen toteaa.

Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteutuminen edellyttää, että kehitysyhteistyön rahoitus on vakaalla pohjalla. KPT on pettynyt hallituksen päätökseen leikata kehitysyhteistyön määrärahoja, jotka oli jo ennestään jäädytetty. Suomen lupaama tavoite 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta karkaa näin yhä kauemmaksi.

”Onko tinkiminen kehitysyhteistyöstä ollut viisasta edes oman taloutemme kannalta? Olisiko tänään käytettävissä uusia markkinoita ja ystäviä maissa, joista olisimme laajemmalla ja aktiivisella kehityspolitiikalla saaneet hyviä kumppaneita eettisesti korkeatasoiselle kauppakumppanuudelle”, Jääskeläinen kysyy.

KPT:n mielestä hallituksen on laadittava läpinäkyvä ja uskottava suunnitelma kehitysyhteistyön määrärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Kevään 2014 kehyspäätöksessä on lisättävä vuosien 2015–2018 määrärahoja tämän aikataulun mukaisesti.

Lisätietoja:
Jouko Jääskeläinen, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja, puh. 050 512 0782,jouko.jaaskelainen@eduskunta.fi, Miia Toikka, KPT:n pääsihteeri, puh. 050 525 8649,miia.toikka@formin.fi